One Direction: This Is Us

Poikabändi One Direction edustaa 2000-luvun poptähteyttä, joka syntyy yhä suoremmin yleisön tilauksesta.

Näin se menee: englantilaisten ja irlantilaisten työläisperheiden teinipojat ylittävät ujoutensa ja osallistuvat Britannian X Factoryyn. Tuottaja Simon Cowell vainuaa markkinaraon. Cowell muodostaa pojista bändin. Fanit sekoavat ja synnyttävät sosiaalisessa mediassa hurmoksen, joka ennen oli tuottajien ja levy-yhtiöiden vastuulla.

Sitten tulee viimein levy ja maailmankiertue, joka myydään loppuun parissa tunnissa.

Tästä voisi avautua vaikka millaisia teemoja, mutta Morgan Spurlockin ohjaama dokumentti One Direction: This Is Us on enimmäkseen fanituote ja bändin promovideo, joka tarjoaa muille kuin faneille hyvin vähän mitään kiinnostavaa.

Keskeisin pointti on sen todistamisessa, että menestyksestä huolimatta pojat ovat tavallisia naapurinpoikia, jotka itsekin hämmästelevät sitä, millaiseen hullunmyllyyn he joutuivat.

Heidän suosionsa suuruutta ja sen luonnetta ei käsitellä vaan sitä ihastellaan. Jonkin olennaisemman äärellä ollaan silloin, kun nähdään pojat palaamassa maailmankiertueelta pikkuisiin kotikyliinsä, ja kun ääneen pääsevät vanhemmat. Jarno Lindemark

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.