Oskar Merikannon syntymästä tulee tänään kuluneeksi 150 vuotta – Merikanto oli paljon muutakin kuin säveltäjä

Säveltäjä ja muusikko Oskar Merikannon (5.8.1868–17.2.1924) kerrotaan olleen sangen iloluontoinen, rakastettava ja seurallinen ihminen. Hän vietti myös ilmeisen nuhteetonta elämää, mitä nyt välillä kallisti lasia reippaahkosti.

Merikannon isä Frans Ferdinand oli aliupseeri, joka siirtyi kymmenen vuoden palveluksen jälkeen konduktööriksi valtion rautateille. Merikannon äidistä Anna Tammelinista on jäänyt vain vähän merkintöjä. Hän kuoli vuonna 1885 ennen kuin Oskar ehti täyttää 17 vuotta. Juopotteluun sortunut isä ampui myöhemmin itsensä.

Musiikillista lahjakkuutta osoittanut Oskar alkoi saada soiton opetusta 8-vuotiaana kaartin seurakunnan urkurilta. Kerrotaan, että hän osasi soittaa koraalikirjan kannesta kanteen vain kymmenen opetustunnin jälkeen.

Varattoman perheen mahdollisuudet tarjota musiikillista koulutusta olivat kuitenkin rajalliset, ja ilman Vanhan kirkon urkurin Lauri Hämäläisen tapaamista Merikannon elämä olisi voinut mennä hyvin eri tavalla. Hämäläinen otti nimittäin Oskarin oppilaakseen ilmaiseksi.

Oskar vietti nuoruudessaan paljon aikaa Hämäläisten perheessä, ja kävi heidän kanssaan myös kesänvietossa Rautalammilla.

Hämäläiset auttoivat nuorta Oskaria monin muunkin tavoin elämässä eteenpäin: Laurin vaimo Emma Hämäläinen kävi esimerkiksi pyytämässä Aurora Karamzinilta lahjoituksen Merikannon Leipzigin-opintoja varten.

Merikanto vietti Leipzigissä, tuon ajan musiikillisessa suurkaupungissa, kaksi opiskeluvuotta. Siellä konsertoivat sellaiset suuruudet kuin Johannes Brahms, Pjotr Tšaikovski ja Edvard Grieg, mutta Merikanto ei tainnut oikein ymmärtää keitä oli kuullut, sillä hänen Uuteen Suomettareen kirjoittamissaan musiikkikirjeissä on säveltäjäsuuruuksista vain ohimenevät maininnat.

Ennen Leipzigiin lähtöään Merikanto debytoi nuorena pianistina tammikuussa 1887 ja urkurina saman vuoden huhtikuussa. Arvostelut olivat kiittäviä hänen soittotaitonsa osalta, mutta Kesäillan valssi sai melkoisen tyrmäyksen: ”Panemme jyrkän vastalauseemme sitä vastaan, että niin hyvillä soitannollisilla lahjoilla varustettu nuorukainen tuhlaa aikaansa semmoisiin sepustuksiin”, kirjoitti tuntemattomaksi jäänyt nimimerkki h Uudessa Suomettaressa.

Tästä tyrmäyksestä huolimatta Merikanto sävelsi kolme oopperaa ja runsaat 150 yksinlaulua. Joukkoon mahtuu lukemattomia hittejä: Pai, pai, paitaressu, Annina, Oi, muistatko vielä sen virren, Laatokka, Kevätlinnuille etelässä.

Merkillepantavaa on, että Merikannon laulujen sanat on usein suomeksi, vaikka hänellä toki on runsaasti ruotsinkielisiäkin tekstejä. 1900-luvun taitteessa kielikysymys oli päivänpolttava asia, ja kaikkien oli valittava riidassa puolensa. Leppoisana luonteena Merikanto ei ottanut vahvasti kantaa, mutta hän oli kyllä poliittiselta vakaumukseltaan nuorsuomalainen ja toimi Päivälehden kriitikkona.

Suomi oli kansan kieli, ja Merikannon sävellystyyli oli sekin kansanomainen. Hänen melodiansa ovat kauniita ja tarttuvia. Niinkin synkeä sanoitus kuin Nälkämaan laulu on oudon vetovoimainen Merikannon melodian ansiosta.

Merikanto toimi monin tavoin nuoren suomalaisen kulttuurin edistäjänä. Hän oli mukana perustamassa Suomalaista Oopperaa vuonna 1911 ja toimi sen ensimmäisenä kapellimestarina, hän osallistui aktiivisesti Savonlinnan oopperajuhliin vuosina 1912–1914 ja hän kirjoitti vaikutusvaltaisia musiikkiarvosteluja.

Vuonna 1892 Merikanto valittiin Helsingin Uuden kirkon (myöhemmin Johanneksen kirkko) urkuriksi. Hän hoiti tehtävää kuolemaansa asti. Juuri urkurina Merikantoa arvostettiin aikanaan eniten, ja hänen konserttinsa saivat kiittäviä arvosteluja myös ulkomailla. Pianistina hän ei ollut yhtä taitava, mutta oli silti erittäin kysytty ja osaava säestäjä.

Kansallisaatteelle tärkeiden laulujuhlien tuomarointi ja säestäminen kuuluivat nekin Merikannon säännölliseen ohjelmaan 1880-luvun lopulta alkaen. Kaiken lisäksi Merikanto opetti Helsingin musiikkiopistossa urkumodulointia ja -rekisteröintiä sekä jonkin aikaa kuorolaulua ja musiikinhistoriaa. Merikanto julkaisi myös oppimateriaalia. Hänen kerrotaan olleen kannustava ja etevä pedagogi.

Merikannon perinnöstä elää siis paljon muutakin kuin hänen sävellyksensä.

Lähteet: Lappalainen, Seija: Merikanto, Oskar. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Heikinheimo, Seppo: Oskar Merikanto ja hänen aikansa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .