Osmo Pekonen – Joka paikan akateemikko

Osmo Pekosen uusin esseekokoelma ei ole vain jyviä laarin pohjalta. Siihen sisältyy myöskin muutamia aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Pekonen on Suomessa harvinainen kyky ja ekspertti matematiikan alueella kulttuurihistorioitsijana. Ja hän ymmärtää ”matematiikan kauneuden” lisäksi myöskin hyvien anekdoottien merkityksen päälle.

Usein matematiikan historiaa sivuavien esseiden tyylikysymykset ovat Pekosella vahvasti tapetilla. Lentävä lause ”tyyli on ihminen itse” siivittää hänen ajatuksellisesti notkeaa retkeilyään matematiikan ja humanismin välillä.

Parhaimmillaan Pekonen tekee hienoja rinnastuksia modernin runon ja matematiikan suhteen. Molemmissa on lopulta kysymys kaaoksen hallinnasta. ”Hyvä runosäe on yhtä vastaansanomaton kuin matemaattinen teoreema. Ezra Pound on kuvannut runoutta tihentämisen taidoksi.” Metafysiikka vaatii eksaktiutta.

Joskus korkealentoinen humanisti sortuu kuitenkin aivan perusteettomiin väitteisiin. ”Mika Waltarin jälkeen suomalainen kirjallisuus on liiaksi askarrellut kansallisissa aiheissa.” Väite on aika tyypillinen erikoistieteiden huippuosaajille.

Nämä haluavat jostain syystä kirjallisuuden avulla kuvittavaa omia fantasioitaan. Tällaisen korskean väitteen olisi voinut esittää myöskin etevä fyysikko ja kosmologi Kari Enqvist tai etevä tähtitieteilijä Esko Valtaoja. Väite on irrallinen ja mielivaltainen, ja vailla yhteyttä suomalaisen kirjallisuuden hienoon perinteeseen. Kirjallisuuden kasvustoon ei pidä suhtautua korskeasti.

Muutaman vuoden takaisessa esseessään Pekonen kirjoittaa kärkevästi Jyväskylän sivistysvihamielisyydestä. ”Jyväskylässä valmistellaan maamme vanhimman suomenkielisen oppikoulun, vuonna 1858 perustetun Jyväskylän Lyseon lakkauttamista. Tämä hullu aika jauhaa mureniksi kaiken vanhan ja kunnianarvoisan. Mitä meille lopulta jää?” Pekosella on varaa kysyä tätä eri kulttuurien tuntijana, savolais-pariisilais-jyväskyläläisenä tutkimusmatkailijana.

Joka paikan akateemikko on kokonaisuutena nautittavaa ja inspiroivaa luettavaa. Tosin määrätyt matemaattiset ongelmat jäävät maallikkolukijalle aika käsittämättömiksi. Tässäkään ei olla yksin, suuri humanisti Voltaire ei niitä myöskään käsittänyt. ”Kaikki erehdymme, mutta jokainen omalla tavallaan.” (Lichtenberg)

Uusimmat

Kulttuuri

Elokuva-arvio: Kriitikon sydäntä särkee: jatko-osa ei yllä kulttielokuvaksi nousseen Iron Skyn tasolle

"Että katsoja poistuu salista kosketettuna, sellainen naiivi unelma mulla on", sanoo Jarno Kuosa – hänen ohjaamansa Sydänmaa on kaupunginteatterin kevään päätuotanto

Taiteen ja tieteen tukija Keski-Suomen kulttuurirahasto tukee ensimmäistä kertaa pelialaa sekä taidetta hoitolaitoksiin – apurahoja jaetaan tänä vuonna 620 000 euroa

Suomalainen suursarja esittää ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä – pääosissa Pohjoismaiden suurimpia tähtiä

Taidekeskus Salmela juhlii kesällä 30-vuotisuuttaan – mukana muun muassa Rafael Wardi, Samuli Alonen ja Juhani Saksa

Jyrockin esiintyjistä yli puolet naisia – indiemusiikin festivaalia vietetään Ilokivessä

Suru ja taikuus pokkasivat Suomen Nuorisokirjailijoiden palkinnot

Teatteriarvio: Jyväskylän Nykyteatteriyhdistyksen robottinäytelmän nostattamat ajatukset ovat polttavia ja perustavanlaatuisia, eikä niitä voi kytkeä pois päältä

Jyväskylän kaupunginteatteri esittelee kevätkauttaan yleisötapahtumassa tiistaina

Jaakko Kuusisto sävelsi Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-voittaja-romaanista oopperan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.