Pöytälaatikosta löytyy aarteita, joita tarinatalkoiden ohjaaja on kannustanut tarjoamaan ammattikustantajille

Karstulalainen Päivi Kokko lukee novelliaan harrastajakirjoittajien ryhmässä. Kruukkilan kotiseututalon pöydän ääressä muut kuuntelevat keskittyneesti.

– Mikä tässä kosketti? ryhmän vetäjä, sanataideohjaaja Irma Hirsjärvi kysyy tarinan päätyttyä.

Yksi nostaa esiin kuvailevat sanat, jotka luovat tunnelmaa. Toinen kehuu repliikkejä. Kirjoittaja saa palautetta ja kuulijat jälleen kerran esimerkin siitä, miten tarinan voi rakentaa.

Hirsjärvi on ohjannut harrastajakirjoittajia neljässä pienessä kunnassa – Karstulassa, Kyyjärvellä, Kivijärvellä ja Kannonkoskella – Neljän koon tarinatalkoot -hankkeessa viime syksystä alkaen.

Aiemmin seudun kunnat palkkasivat samaan tapaan EU:n hankerahoilla määräajaksi kuvataiteilijan ohjaamaan kuvataideharrastajia.

Nyt kolme kirjoittajien ryhmää kokoontuu parin, kolmen viikon välein. Niissä on yhteensä yli 20 kirjoittajaa. Lisäksi Hirsjärvi ohjaa osaa heistä ja muutamia muitakin alueen kirjoittajia henkilökohtaisissa tapaamisissa.

Ryhmäläisille annettava kotitehtävä voi olla esimerkiksi täsmälleen sadan sanan juonellinen teksti tai kirjoitus, jossa pitää esiintyä jokin tietty sana tai lause.

– Kun ensin itse kirjoittaa, niin ryhmässä voi vain ihmetellä, miten erilaisia stooreja tulee, Karstulan ryhmään kuuluva Jorma Matilainen sanoo.

Hilkka Saarenketo tunnustaa pohtineensa, kehtaako ensikertalaisena sanoa kirjoittajaryhmässä mitään.

– Kyllä kehtaa. Porukassa tekstien työstäminen on hirmu mukavaa. Monesti jää ihanasti kutkuttamaan toisen teksti, että niinkin voi kirjoittaa, Saarenketo kertoo.

Myös Erja Taipaleen mielestä tekstien ruotiminen porukalla asiantuntevan ohjaajan johdolla on hienoa. Kaikkein parasta hänestä on ollut käydä omia tekstejä läpi Hirsjärven kanssa kahdestaan.

– Tykkään saada rehellistä palautetta, Taipale sanoo.

Osa ryhmäläisistä on aiemmin kirjoittanut vain itselleen, mutta jotkut ovat jo julkaisseet omakustannekirjoja. Tarinatalkoissa esitetään omia tekstejä myös julkisissa tilaisuuksissa. Kynnys tähän voi tuntua korkealta.

– Isoin asia on, että siinä kokee paljastuvansa. Teksti kuitenkin irtoaa omaksi kokonaisuudeksi, kun sen lukee ääneen muille. Siitä tulee teos, Hirsjärvi sanoo.

Suurin osa tarinatalkoolaisista on eläkeikäisiä. Nuorin on 14-vuotias kannonkoskelainen. Kirjoittajien mieluisimmat aihepiirit vaihtelevat omakohtaisista lottamuistelmista sukutarinoihin ja fiktiivisiin kauhukertomuksiin. On kirjoitettu runoja ja proosaa.

– Keskeistä tässä on tukea kunkin omaa kirjoittamista ja ajatusta siitä, mihin on kirjoittajana menossa, Hirsjärvi kertoo.

Pöytälaatikoista ja tietokoneiden kätköistä Hirsjärvi on saanut tarinatalkoolaisilta luettavakseen tasokkaita tekstejä.

– Useampaa kirjoittajaa olen kehottanut kääntymään ammattikustantajien puoleen. On ollut aika valmiita käsikirjoituksia, joita on työstetty pitkään. Joistakin niistä saisi myös vaikka kuunnelman tai draamatekstin, Hirsjärvi toteaa.

Harjoitustöinäkin syntyneistä teksteistä ohjaaja kysyy, mitä kirjoittajat aikovat niillä tehdä.

Tarinatalkoolaiset esittävät runojaan Karstulan Kruukkilassa 16.5. ja Kyyjärven kirjastossa 21.5.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .