Pacific Rim 3D

Jos aiotte käydä tänä kesänä katsomassa vain yhden Hollywoodin jättibudjetin erikoistehoste-elokuvan, pitäkää huolta siitä, että se on Pacific Rim.

On kuitenkin hyvin mahdollista, että ette niin tee. Nimi Pacific Rim ei kerro yhtään mitään, kyseessä ei ole jatko-osa eikä mukana ole tähtinäyttelijöitä tai supersankareita.

Vieraan planeetan hirviöalienit eivät käykään kimppuumme avaruudesta, vaan meren pohjasta. Olentoja kutsutaan nimellä kaiju. Pienimmät niistä ovat kerrostalon korkuisia, isoimmat pilvenpiirtäjän. Ihmiskunta ottaa pahasti turpiin.

Vastaiskuksi kehitetään aivan yhtä valtavat jaeger-taistelurobotit. Niihin tarvitaan kerralla kaksi kuskia, jotka toimivat yhteistyössä ja jakavat tunteet ja muistot keskenään. Raleighin (Charlie Hunnam) jaeger-taistelutoveri on oma veli, joka kuitenkin kuolee kaijun kynsiin.

Raleigh jättää jaeger-hommat, mutta katsoja tuskin yllättyy, kun sankarimme joutuu tekemään paluun jättirobotin puikkoihin. Kyseessä on sentään viimeinen taistelu, ja pelissä on koko ihmiskunnan olemassaolo. Suurin osa elokuvasta sijoittuu Hongkongiin.

Tiedän, kuulostaa ääliömäiseltä, mutta ääliömäistä ei välttämättä tarvitse toteuttaa ääliömäisesti. Pacific Rim ei ole Guillermo del Torolle pelkkä ohjauskeikka, vaan henkilökohtainen sydänveriprojekti. Guillermo del Toron pikkurillissä on enemmän lahjakkuutta Michael Bayssä hyvänä päivänä.

Lapsena del Toro seurasi innolla japanilaisia animaatiosarjoja, joissa jättiläishirviöt ja -robotit olivat arkipäivää. Animet tekivät suuren vaikutuksen poikaan, josta aikuisena kasvoi monipuolinen elokuvantekijä ja visionääri. Nimi kaiju tulee suoraan noista animaatioista.

Pacific Rimissä ei ole rivien väleihin kätkettyä syvempää sanomaa, enkä voi kutsua elokuvaa edes salaviisaaksi. Kyse on pitkistä, komeista ja mahtipontisista taisteluissa, joita on vähän yli kaksituntisesta elokuvasta noin puolet. Äiti sanoi aikoinaan pullanälkäisille lapsilleen, että hyvääkin voi olla liikaa. Pacific Rim käy kieltämättä sillä rajalla.

Valkokangas on helppo täyttää komeilla erikoistehosteilla, mutta Pacific Rim myös tuntuu valtavalta. Jättiläisten voimat ja massa pistävät haukkomaan henkeä ja saavat pääkopan humisemaan. Tämä johtuu myös messevistä äänistä.

Taisteluiden rankka ryminä välittyy ensin lattiaan, sieltä istuimiin ja lopulta katsojaan. Tuntuu siltä kuin olisi itse taisteluissa mukana. Kun väitän, että katsoessa hengästyy, se ei ole kielikuva, vaan ihan konkreettinen tunne.

Mukana ei ole suuria tähtiä, jotta he eivät varastaisi showta. Siksi emme myöskään voi olla varmoja siitä, kuka kuolee ja kuka jää henkiin. Näin jännitys säilyy paremmin.

3D:ssä on kerrankin järkeä. Se mikä olisi 2D:nä valtavaa, näyttää nyt vielä valtavammalta. 3D parantaa tunnelmaa ja katsomiskokemusta eikä ole vain esitystekninen jippo.

Ohjaus: Guillermo del Toro. Päärooleissa: Charlie Hunnam, Rinko Kikuchi, Idris Elba, Charlie Day. Tyylilaji: scifi-seikkailu. K12.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.