Paisuttelua ja shamanismia

NÄYTTELYT

SAMULI HEIMONEN,

PEKKA PITKÄNEN

Kesävieraat - maalauksia,

veistoksia

Jyväskylän Taidemuseon

Holvissa 7.9.2008 saakka

Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valittu kangasniemeläinen, Saarijärvellä syntynyt Samuli Heimonen esiintyy Tampereen taidemuseon menestysnäyttelyn jälkeen lähes kotikentällään Jyväskylässä. Taidemuseon yläkerran paraatipuoli on pyhitetty hänen maalauksilleen, alakerran ja holvitilan taas kansoittavat jyväskyläläissyntyisen, Sipoossa työskentelevän Pekka Pitkäsen veistokset.

Yläkertaan kiivetessäni minulle tuli olo, kuin olisin siirtynyt Edvin Laineen elokuvien joukkokohtauksiin. Niin voimallisella tavalla Samuli Heimonen vyöryttää aiheita enimmäkseen suurikokoisissa maalauksissaan.

Maalaukset rakentuvat osasista ja usein niissä on dalimainen kaksoiskuva, kuten maalauksessa Suuri näyttämö (2007). Pääasia tekijällä tuntuu olleen, että tavaraa pitää olla paljon. Itse asiassa tavaraa pitää olla niin paljon, että osa maalia valuu pitkin kangasta kuin maalauksen pinnalle olisi kaatunut piimäpurkki tai sen päälle olisi roiskahtanut maskuliinista alkuperää olevaa ruumiinnestettä.

Onko vallalla salmelalaisuutta?

Värejä Samuli Heimonen käyttää vähän. Vallalla ovat musta ja valkoinen. Joukossa on myös hieman punaista, ruskeaa ja sinertävää.

Luonnonväreihin pitäytyminen liittää hänet muihin taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla maalanneisiin nuoriin taiteilijoihin, kuten Pasi Tammeen ja Ilkka Lammiin, suurikokoisuus ja maalauksellisuuden korostaminen ehkä myös Sampsa Sarparantaan. Kaikille maalareille Salmelan talvi on merkinnyt melkoista nostetta taidemarkkinoilla. Niin on käynyt myös Heimosen kohdalla.

Voisiko taidehistoriassa puhua jo suoranaisesta salmelalaisuudesta?

En nähnyt Tampereen taidemuseon näyttelyä, jossa Samuli Heimosen maalauksia oli esillä viljemmälti kuin Jyväskylässä enkä niin muodoin pysty vertaamaan näyttelyitä toisiinsa. Maalaukset ovat kyllä komeita ja taidolla tehtyjä, mutta kaikesta yrittämisestä huolimatta ne jättivät sisikuntani ontonlaiseksi. Toivon kuitenkin, että näin taitava maalari kuin Samuli Heimonen kieltämättä on, jatkaisi omimman tiensä etsimistä. Vuosiahan hänellä on jäljellä ja kun mies on näin ahkera, tulosta luulisi syntyvän.

Tapperin jalanjäljissä

Siirtyminen alakertaan Pekka Pitkäsen veistosten pariin sen sijaan tuotti iloa teos teokselta. Asialla on keskipolven vahva tekijä, joka on jo roolinsa kuvanveiston kentässä valinnut ja löytänyt.

Merkityksetön Pitkäselle ei suinkaan ole ollut Kain Tapperin verstaalla vietetty olympiadi. Sen aikana Pitkänen on ennättänyt katsella Tapperin kallonmuotoa ja muodostaa siitä loistavan käsityksen. Myös veistosta varten tehdyt luonnokset ovat huikeita.

Mestarista oppipoikaan on tarttunut muutakin kuin tekniikkaa. Esimerkiksi kolmiomuodolla, joka on yksi Pitkäsen taiteen kulmakiviä, on sukulaisuussuhde Tapperin hevosenkallon muotoon.

Kolmio ei ole kuitenkaan koskaan toisinto Tapperin teoksesta, vaan se on lähtökohta, josta Pitkänen veistää oman variaationsa, katkaistun kilven tai peilin tai muuten vain huterasti toisiinsa kiinnitetyt, päällekkäin asetetut epämääräiset kolmiot.

Eurooppalaista ja shamanismia

Pitkänen on velkaa myös eurooppalaisen kuvanveiston perinteelle, erityisesti italialaiselle Marino Marinille, jonka sodanjälkeiset muotopuolet hevoset muuttivat käsitystämme länsimaisesta kuvanveistosta.

Muutakin italialaista Pitkäsen teoksista löytyy. Hänen tiimalasimaiset naistorsonsa tuovat eittämättä mieleen Sihtolan kokoelmaan sisältyvät Massimo Campiglin maalaukset naisista tiimalasivyötäröineen.

Materiaaliltaan näyttelyssä olevat ruosteiset rautaportit tuovat kieltämättä mieleen myös Ars -78:ssä suomalaisten mieliä kuohuttaneen rautapalkin. Nyt fortunalaudan muotoiset portit eivät enää kuohuta, viehättävät vain.

Ulkomaisista vaikutteista huolimatta Pekka Pitkäsen veistoksia leimaa vahva suomalaisuuden tuntu, suoranainen shamanismi. Omaa on myös veistosten pinnan omintakeinen käsittely, joka tulee esiin jo niinkin varhaisessa teoksessa kuin Kirje (1979).

MARJATTA HIETANIEMI

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.