Patrick Gallois, Mikko Raasakka, Sinfonia Finlandia Jyväskylä - Kai Nieminen: Palmar, Through Shadows..., Vicoli in ombra

PATRICK GALLOIS, MIKKO RAASAKKA, SINFONIA FINLANDIA JYVÄSKYLÄ
Kai Nieminen: Palomar, Through Shadows…,Vicoli in ombra.
Naxos
Konserttimusiikin huippuhetkiä kokee yleensä elävissä musisoinnin tilanteissa, kaikin aistein havainnoitavan hienovireisen vuorovaikutuksen hehkussa. Siksi Jyväskylä Sinfonian Kai Niemisen teoksista tekemän levytyksen välittämä sisäistyneisyys ja autenttisen soittotapahtuman tuntu lähes hämmentää ja vie kuin konserttiin.

Kapellimestari Patrick Gallois'n musiikkiin pureutuva ote tuntuu ja äänitystekninen tiimi on hoitanut elämystä palvelevan rengin tehtävänsä ansiokkaasti.

Live-illuusiota pitää yllä myös se, että kaikkia inhimillisen työn jälkiä ei ole siistitty piiloon, pari häivähtävää horjahdusta absoluuttisesta yhtenäisyydestä on jätetty äänitteelle kuin todisteeksi ehyistä otoista.

Teosten intiimiys ja säveltäjän henkilökohtaisen pohdinnan taso toteutetaan tavalla, josta tulee ainutkertaisen uskoutumisen tuntu.

Musiikki tuntuu kietovan huomaansa ja vaatii lopulta jakamattoman huomion - kuuntelukerrasta toiseen tietyissä vaiheissa tajuaa tuijottavansa tyhjään kuin oman päänsä sisälle.

Orkesteri kulkee Naxos-levymerkin kansainvälisissä sarjoissa Sinfonia Finlandian tai Sinfonia Finlandia Jyväskylän nimellä. Niemis-paketin sisältönä on huilukonsertto Palomar, Nel giardino fantastico (Ihmeellisessä puutarhassa) solistina kapellimestari Patrick Gallois, klarinettikonsertto Through Shadows I Can Hear Ancient Voices (Varjoista voin kuulla muinaisuuden ääniä) solistina Mikko Raasakka sekä orkesteriteos Vicoli in ombra (Varjoisia kujia). Kaikkiin inspiraation lähteenä on ollut tavalla tai toisella italialainen kulttuuri.

Julkaisuvuosi on 2009 ja levy on tullut markkinoille viime keväänä. Taltiointi on kuitenkin tehty Laukaan kirkossa jo kesällä 2006. Niemisen teosten kotikuuntelumuotoon ja laajempaan kansainväliseen levitykseen saattamisen ohella levy on myös sympaattinen dokumentti Jyväskylä Sinfonian muutaman vuoden takaisesta soinnista.

Orkesterikudoksen solistisissa osuuksissa on tunnistettavissa myös eläkkeelle siirtyneiden muusikoiden hienoa tulkintaa.

Mielikuvia

Kai Nieminen huomioi kokoonpanon, solistin ja instrumentin, jolle kirjoittaa ja luo sävelmaailmoja tietyllä tavalla urheiluhenkisesti: rajat ja niiden hipominen, myös yli ulottaminen mielessään. Toisaalta Niemisen musiikki on kuin sanatonta olemassaolon pohdintaa. Ensi-ihmetyksen jälkeen yksinäinen kivirannalla istuja tuntuukin osuvalta tämän levykannen kuvituksena.

Niemisen sävelkieli herättää mielikuvia. En hämmästyisi, jos levytys veisi teokset Arvo Pärtin musiikin tapaan myös kansainvälisten elokuvantekijöiden näppeihin. Vicoli in ombran autius tai linnunlauluinen huilukonsertto ja Gallois'n eläytyvä soolo-osuus soveltuisivat luomaan lisätasoja monenlaiseen kuvakerrontaan.

Klarinettikonsertossa puolestaan on runsaasti trillerimäisiä jännitteitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.