Pekka Kejonen - Pohjoinen on kunniallinen juttu

PEKKA KEJONEN Pohjoinen on kunniallinen juttu. Kaukaiset valitut 1983-2000.

WSOY 2009, 138 s. Pekka Kejosen arktisten runojen valikoima koostuu runoista, joissa oleellisinta on olemassaolon kuuntelemisen taito, sisäisen ja ulkoisen maailman sulautuminen ja kohtaaminen. Runo on viesti tästä tapahtumasta, tästä havaitusta ja katoavasta hetkestä - zeniläinen ilmiö, jos se ei olisi niin kulunut kielikuva.

Arktinen ja pohjoinen ulottuvuus tarjoaa runoilijalle luonnollisen taustan yhdistää mielenliikkeiden piirteet maiseman ajattomuuteen ja luonnonpuheen ylivertaisuuteen. Tunturin kupeella ei tee mieli liioitella yksilöllisyyden erinomaisuutta. Se olisi teeskentelyä.

Koko egosentrinen maailmankuva tuntuu tekokiireineen ja tekotärkeilyineen liioittelulta ja harhalta, todellisen vapauden menettämiseltä ja yksilöllisyyden kahleilta. Huonossa näytelmässä on vain huonoja rooleja. Niistä runoilija Kejonen haluaa sanoutua irti. Ja on jo sanoutunut, montakin kertaa.

Meidän on löydettävä kaiken rihkaman keskeltä oma ihmisen äänemme, jos se on mahdollista. Laotsen sanoin "oman tietämättömyyden tunteminen on parasta tietoa". Tämä on tietenkin vastoin sitä tietoa, mitä informaatioyhteiskunnan mylly pyörittää ihmisen sisäisen todellisuuden orjuuttamiseksi.

Runoilijan vapaus on kuitenkin jotakin muuta. Pimeässä / johon kadottaa varjonsa / kannan jäätynyttä Ithakaa itsessäni.

Oikea runo on sellainen, ettei se palvele mainetta eikä kunniaa, eikä ainakaan ihmisen loputonta turhamaisuutta. Ei se toisten suosiota kysele.

Pekka Kejonen kirjamessujen Aino-lavalla tänään klo 12.30.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.