Pentti Juntunen - Jokainen kaikkien puolesta. Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto 1966-2006.

PENTTI JUNTUNEN
Jokainen kaikkien puolesta. Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto 1966-2006.
Saarijärvi 2009
Yhdistyksen elinvoiman perusehto on sen kyky juuriaan unohtamatta kehittää ja muuttaa toimintaansa ajan muutoksen mukana.

Maisteri Pentti Juntusen kirjoittama teos Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liiton 40 toimintavuodesta osoittaa tämän mainiosti.

Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto kantaa edelleen perinteistä nimeään, kun muualla yhdistyksen nimi on muutettu alueelliseksi maanpuolustusyhdistykseksi.

Liitto perustettiin 1960-luvun yhteiskunnallisessa tilanteessa, jolloin joukko keskisuomalaisia pohti mahdollisuuksia vahvistaa maanpuolustusta tukevaa kansalaismielipidettä Keski-Suomessa.

Laaja-alaisesti

Yhdistyksen perustamisella oli alusta lähtien läänin ensimmäisen maaherran Eino Paloveden tuki. Hän korosti yhteiskunnallisesti mahdollisimman laaja-alaisen yhdistyksen perustamista. Näin liiton yksi lähtökohta oli poliittisesti erilaisia katsomuksia edustavien piirien saaminen maanpuolustuksen tueksi eli laajemmassa katsannossa kansallisen eheyttämisen ajatus.

Yhteiskunnallisen laaja-alaisuuden merkitystä näyttävät korostaneen myös liiton ensimmäinen puheenjohtaja, apulaisprofessori Erkki Lehtinen ja sihteeri, lääninneuvos Eero Jauhiainen. Lehtisen ja Jauhiaisen lisäksi keskeinen vaikuttaja liitossa oli 1980-luvulle saakka lääninsosiaalineuvos Pentti Korvenmaa.

Myöhempinä puheenjohtajina tunnetaan professori Erkki Laatikainen, ministeri Antti Tanskanen, vuorineuvos Esko Muhonen, konsuli Klaus Sohlberg ja nykyinen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Matti Hilli.

Vuosikokouksessa lauantaina kutsuttiin Lehtinen ja Muhonen liiton kunniapuheenjohtajiksi sekä Jauhianen ja Laatikainen kunniajäseniksi.

Radikalismista alkaen

Erkki Lehtisen panos oli 1960-luvulla keskeinen liiton toiminnallisten tavoitteiden linjoittamisessa. Teos osoittaa, että ensimmäinen periaateohjelma oli erittäin taitavasti muotoiltu ottaen huomioon 1960-luvun vasemmistoradikalismin. Periaatteisiin sisällytettiin tuki niin rauhantyölle kuin hyvinvointivaltion rakentamiselle.

Mukaan toimintaan haluttiin puolueet oikealta vasemmalle ja myös Suomi-Neuvostoliitto -seura.

Liiton periaatteiden piti kaiketi viedä pohjaa ajan radikalismin omaksuneiden piirien hyökkäyksiltä. Suurin piirtein se onnistuikin. Tosin nuori radikaali sosiaalidemokraatti Paavo Lipponen näyttää arvostelleen 1960-luvulla henkistä maanpuolustusta. Siinä hän oli jyrkästi eri linjoilla kuin Jyväskylän sosiaalidemokraattien vahva vaikuttaja Eino Palander, joka kuului liiton ensimmäiseen hallitukseen.

Viimeistään 1980-luvulla suomalaisen yhteiskunnan voitiin todeta kehittyneen selkeästi ensimmäisen periaateohjelman tavoitteiden suuntaan. Onkin johdonmukaista, että liiton toiminta oli eräänlaisessa suvantovaiheessa uutta rooliaan etsien.

Aktiivisemman ja ulospäin suuntautuvan näkyvän toiminnan aika alkoi 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 järjestetty Keski-Suomen turvallisuusseminaari arvovaltaisine luennoitsijoineen oli uuden toimintavaiheen avaus.

Merkkitapaus liiton historiassa oli kylmän sodan päättymisen 10-vuotismuistojuhla, johon osallistuivat tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren ohella Puolan ja kolmen Baltian maan presidentit. Tilaisuuden pääjärjestäjä oli Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto kumppaneinaan Jyväskylän kaupunki, yliopisto ja sanomalehti Keskisuomalainen.

Tapahtuma oli liiton tulevan toiminnan kannalta merkittävä myös siitä syystä, että jo perinteisen Martti Ahtisaari -luennon taustalla on tuolloin alkanut yhteistyö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.