Peruskorjattu kirkko tunnustaa taas värejään: Katso kuvasarja Muuramesta

Muuramen kirkon peruskorjaus nostaa Alvar Aallon 1920-luvun klassismia.

Muuramen kirkon uusi, sininen holvikatto vaikuttaa erityisen kirkkaalta ja hehkuvalta, sillä pinnan läpikuultavaan lasuuriin on sekoitettu aitoa ultramariinipigmenttiä. Voimakkaat värit – sinisen rinnalla italianpunainen ja musta – leimaavat alkuperäiseen asuunsa restauroitua kirkkosalia.

– Kirkon ensimmäinen väripaletti on varmistettu tutkimuksella, joka on tehty uusimmalla teknologialla Museoviraston valvonnassa, arkkitehti Jussi Kantonen ARK-Kantonen-arkkitehtitoimistosta kertoo.

Miksi väreillä on niin suuri rooli Alvar Aallon vuonna 1929 valmistuneen kirkon interiöörissä? Palautetut värit ovat yksi väylä Aallon varhaiseen arkkitehtuuriin ja hänen näkemykseensä 20-luvun tyylistä, pohjoismaisesta klassismista. Kauden rakennukset ovat jääneet Aallon koko tuotannon tarkastelussa vähemmälle huomiolle.

– Aallon arkkitehtuuri miellettiin pitkään valkoiseksi. Ei ehkä voitu käsittääkään, että Aalto on käyttänyt hyvinkin voimakkaita värejä.

Vastaavia vahvoja ja dramaattisia värejä löytyy myös Aallon muista 20-luvun töistä: Jyväskylässä Työväentalosta (1925) sekä Valtiontalosta (1929).

Kirkkosalin väritystä voisi kuvata sisustajien termillä ”sävy sävyyn”, sillä samat päävärit, sinisen, punaisen ja mustan lisäksi harmaa, toistuvat koko tilassa. Laajojen pintojen värit toistavat myös alttarimaalauksessa käytettyjä sävyjä.

– Alttaritaulu yhdistyy interiööriin harvinaisella tavalla. Yhteiset värit korostavat vaikutelmaa kokonaistaideteoksesta, Kantonen näkee.

Kirkon alttarimaalaus itsessäänkin poikkeaa tavanomaisesta. Taidemaalari William Lönnbergin vuonna 1929 maalaama värikäs, mutta yksinkertainen fresko kuvaa Pietaria ja Johannesta parantamassa ramman Jerusalemin temppelin portilla. Maalauksen alaosaa rytmittävät italialaistyyppiset kukkulamaisemat.

Klassismi oli Aallon tuotannossa lyhyt vaihe, joka keskittyi juuri Jyväskylään, Muurameen ja eri puolille Keski-Suomea kirkkojen uudistustöiden kautta. Muurameen nousi Aallon ensimmäinen oma ja ainoa Keski-Suomessa sijaitseva kirkko. Aalto suunnitteli muun muassa Viitasaaren kirkon restauroinnin Muuramen värejä käyttäen.

– Muuramen kirkko oli raikas ja moderni 20-luvun rakennus suomalaisen kirkkorakentamisen joukossa. Väritkin poikkesivat puukirkkojen ruskeavoittoisista, ”toffeekräämi”-värityksistä. Aallon vahvuus oli siinä, miten hän sovelsi pohjoismaista klassismia. Tätä lyhyttä kautta seurasivat pian funktionalismi ja modernismi, josta jalostui lopulta Aallon oma tyyli, Alvar Aalto -museon johtaja Tommi Lindh kuvaa.

Pohjoismaiseen klassismiin kytkeytyvät vahvasti italialaiset vaikutteet, jotka näkyvät värien ohella arkkitehtonisissa ratkaisuissa. Aalto toi Muurameen Italian luostarien ja kirkkojen inspiroimana muun muassa pienen pylväshallin, kaarisyvennykset sekä kellotornin.

– Italia sai Aallon valtavan innostuksen valtaan. Hän rakasti Pohjois-Italiaa ja pyrki vierailemaan siellä vuosittain. Hän myös piirsi runsaasti luonnoksia maisemista ja rakennuksista, Lindh sanoo.

Käsitys, että Aalto ei olisi itse arvostanut 20-luvun klassismiaan, on Lindhin mukaan liioiteltu. Aallon varhaista suunnittelua on vähätelty ehkä enemmän muiden kuin arkkitehdin toimesta.

– Aalto katsoi arkkitehtina huomiseen eikä eiliseen. Hän ei myöskään tuhonnut mitään piirustuksia vaan ne ovat huolellisesti taltioituja, samoin kuin valokuvat ja muu aineisto. 1920-luku merkitsi Aallolle rakkaita muistoja elämästä Ainon kanssa.

Muuramen kirkko on Lindhille tuttu 1990-luvun lopusta saakka, jolloin hän tutustui rakennukseen Museoviraston edustajana suojeluasioissa.

– Tuolloin kirkon palautus alkuperäiseen asuun ei olisi onnistunut. Yleinen mielipideilmasto on muuttunut ratkaisevasti. Nyt löytyy halua nähdä ja tehdä.

Kirkon alkuperäisen ilmeen tavoittelu peruskorjauksessa on Kantosen mukaan ollut perusteltua. Palauttamisen aste on selkeästi korkeampi kuin mitä yleensä kirkkorakennuksissa on ollut.

– Kirkko on ainutkertainen, tärkeä myös seudun kulttuuriperinnölle. Siinä missä Aalto on tärkeä koko Suomelle, on peruskorjaus maanlaajuisestikin merkittävä. Nyt on palautettu vaihe, joka ei aina ole ollut arvostetuin, mutta sitäkin merkittävämpi ja mielenkiintoisempi.

Remontin ajan suljettuna ollut kirkko on seurakunnan mukaan avoinna jälleen 10. kesäkuuta lähtien.