Pete Suhonen – Hitlerin kylkiluu

Pete Suhonen tunnetaan City-lehden pitkäaikaisena entisenä päätoimittajana. Ei ole kovin tavatonta, että journalisti kokeilee siipiään myös kirjailijana. Suhonen onnistuu tulikasteessaan notkeasti vaikkakaan ei ällistyttävästi.

Hänen esikoisteoksensa Hitlerin kylkiluu on hirtehinen tragikomedia nykySuomesta. Tarina havainnoi 2010-luvun yhteiskuntaa satiirin keinoin, punaisena lankanaan suomalaisen miehen uho, nousu ja tuho. Suhosen antisankarit nivoutuvat mainiosti suomalaisen kirjallisuuden galleriaan, Paasilinnan ja Huovisen veijareiden sekaan.

Romaanin veljeskunta on kolmikko, joka kumartaa kansallissosialismin aatteelle. Ryhmittymän suuri johtaja, ruoppaaja Jaakko Muttilainen on katteetonta itsetuntoa pullistelevan bisnesmiehen perikuva. Agronomi Hilden on liikkeen ideologi, punaviiniä latkiva haihattelija, joka tuo surkuhupaisalla tavalla mieleen Kolmannen valtakunnan visionäärit. Konstaapeli Parviainen on sangen yksinkertainen, mutta pohjimmiltaan hyväsydäminen mies, joka rukoilee tiukan paikan tullen Jeesusta apuun.

Veljeskunnan touhuja yrittää sietää myös joukko naisia, joista jokaisella on enemmän järkeä kuin kolmikolla yhteensä. Kun agronomi Hilden saa vihiä Adolf Hitlerin maallisten jäännösten olinpaikasta, lähtee Veljeskunta matkalle, jolta ei puutu kommelluksia eikä makaabereja haavereitakaan.

Suhonen vaihtaa tarinankertojaa luvusta toiseen ja kuljettaa tarinaa aina jokaisen päähenkilön vinkkelistä pätkän kerrallaan. Siirtyminen on saumattoman tuntuista ja rikastuttaa kerrontaa.

Suhosen tyyli on tarinoivan kepeä, vaikka juoni kätkee sisäänsä kipeitäkin asioita. Kirja saa farssinomaisen päätöksen, eikä kanna tiiviinä aivan loppuun saakka. Kerronnasta riittää kuitenkin kosolti viihdettä ammennettavaksi, joten juonen köykäisyydestä ei synny suurta murhetta.

Suhosen kirjallinen avaus on kelpo taidonnäyte. Mikäli hän saa tulevaisuudessa hiottua sanomansa terävyyttä, on miehen mutkaton ja hersyvä proosa oivallinen vaihtoehto jo hieman puuduttavaksi käyneiden nykyhumoristien kuten Jari Tervon tai Juha Vuorisen maalailuun.