Petri Nevalainen - Joviaali ilmiö. Tuntematon Mikko Alatalo

PETRI NEVALAINEN

Joviaali ilmiö.

Tuntematon

Mikko Alatalo.

Helsinki-Kirjat 2011. 280 s.

Koko kansan Mikko, leveä hymy ja siniset silmälasit. Hitit Maalaispoika oon, Vicky Lee ja Rikoo on riskillä ruma ja lastenrallatus Känkkäränkkä. Näistä tamperelainen viihdetaiteilija ja kansanedustaja Mikko Alatalo muistetaan.

Ja se harmittaa Alataloa. Petri Nevalaisen kirjoittamassa muistelmakirjassa Alatalo ihmettelee toistuvasti, miksi häntä ei ole ymmärretty vakavana lauluntekijänä ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tulkkina. Muusikolle tärkeän Siirtomaasuomen lauluja -levytrilogian sijaan kaikki osaavat hoilata Alatalon Puuhamaa-mainoslaulua.

Laulajaa sapettavat myös häijyt toimittajat ja ilkeilevät rockpiirit. Vihoittelussaan Alatalo vaikuttaa olevan pitkämuistinen, ja siitä on hymy kaukana.

Alatalo jakaa kansan kahteen: toiset ihailevat Alataloa, toiset inhoavat. Muistelmissa ystävät kehuvat Alataloa sympaattiseksi, toimeliaaksi ja avuliaaksi kaveriksi, samalla piirtyy kuva itsekeskeisestä ja äkkipikaisesta luonteesta.

Hirvenlihaa palkaksi

Tänään vappupäivänä 60 vuotta täyttävä Alatalo on syntyisin Kiimingistä Pohjanmaalta. Isä toimi taksimiehenä ja pienviljelijänä, äiti pukuompelijana.

Poika varttui maalaisliittolaisten, lestadiolaisten ja korpikommunistien seudulla, josta perintönä tuli niin punaista kuin valkoista aatetta sekä pohjalainen yrittämisen meininki.

Kitaransoittoa treenanneen pojan idoleja olivat Elvis Presley ja Lasse Liemola, mutta kuuntelussa pyörivät myös kuplettitaiturit Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa. Myöhemmin kuvioon astui vahvasti Bob Dylan.

Ensimmäisestä muusikkokeikastaan hirvipeijaisissa poika sai palkaksi 500 markkaa ja ison kimpaleen hirvenlihaa.

Juice, Mikko ja Harri

Alatalo aloitti tiedotusopin opinnot Tampereelle 1970-luvun alussa, jolloin taistolaisuus teki nousuaan. Pohjalaispoika haki paikkaansa mieluummin vasemmistodemareista.

Opiskelijapiireissä Alatalo tutustui uralleen tärkeisiin muusikkoystäviin, Juice Leskiseen ja lauluntekijä Harri Rinteeseen. Kolmikko perusti Juice Leskinen & Coitus Int -bändin, jonka ensialbumi ilmestyi 1973 ja sitä seurasi Per Vers, Runoilija vuonna 1974.

Samaan aikaan Alatalo työskenteli Yleisradion uutistoimittajana. Rokkarielämään Alatalo istui muutenkin vinoon: hän ei ryypännyt tolkuttomasti, mutta sai hasis-henkosista sakkotuomion vuonna 1979.

Alatalon sooloura alkoi vauhdilla Maalaispoika oon -levyllä jouluna 1974. Fanipostia satoi ja julkisuutta piisasi, mitä auttoi pesti Iltatähti-musiikkiohjelman juontajana televisiossa.

Alatalosta tuli "koko kansan Mikko" Syksyn Sävel -kilpailujen myötä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa: voitot irtosivat lauluista Vicky Lee, Rikoo on riskillä ruma, Mummoni ja moukarinheitto sekä Minna.

Viihteen vastapainoksi Alatalo toteutti Siirtomaasuomen lauluja -levytrilogian Yhdentoista virran maa, Kun iso joki tulvii ja III tasavallan vieraana vuosina 1978-1982. Maaseudun autioitumista vastustaneet levyt jäivät kuitenkin Syksyn sävelien taustalle.

Kaikkiaan Alatalo on tehnyt noin 50 levyä, joita on myyty yli 300 000 kappaletta - eniten Eläimiä suomalaismetsissä -lastenlevyä (1981), jolta irtosi Känkkäränkkä-hitti. Yllättäen Alatalon tuottoisimpia tekstejä on myös Maaritille tehty Jäätelökesä-kappale.

Lapset muistavat Alatalon Puuhamaa-huvipuiston mainoslaulusta. Siitä artistille on jaksettu irvailla.

- Juice oli ihan mielellään mukana mainoksissa, eikä sitä katsottukaan julkisuudessa pahalla. Mutta annas olla kun meikäläinen oli samalla asialla. Silloin alkoi hirveä huuto, Alatalo kertoo.

Muusan itsemurha

Alatalo perusti perheen Marja Mattilan kanssa ja osti talon Pispalasta 1970-luvun puolivälissä. Pariskunnalle syntyivät pojat Jaska ja Kalle.

Kun Alatalo tähti kääntyi laskuun 80-luvun lopussa, hän hankki tienestiä hurjalla keikkatahdilla ja alppihiihdonopettajana. Reissulla riitti myös ihastuksia, sen Alatalo myöntää.

Lamavuosia kohti laulajan talous ryysti pahasti. Perheen arjesta vastannut vaimo, "täydellinen muusa", masentui ja teki itsemurhan hirttäytymällä vuonna 1992.

Alatalo purkaa yhä vihaansa Seura-lehdelle, joka julkaisi uutisen vaimon itsemurhasta. Nimeltä mainitut toimittajat saavat palautetta kitkerin sanakääntein.

Vastaavaa pyhää vihaa Alatalo tuntee Soundi-lehden rocktoimittajia kohtaan. He kun eivät ole ymmärtäneet antaa arvoa Alatalon lauluille.

Alatalo on myös nautiskellut julkisuudesta täysillä. Entisenä toimittajana hän tajuaa, mitä julkisuuteen heittäytyminen merkitsee: "Joka mediaan tarttuu, se mediaan hukkuu".

- Olin julkisuuden kultapoika, jolle menestystä tuli roppakaupalla. Olin varmaan monen mielestä ärsyttävä menestyjä. 1990-luvulla kaikki marenki muuttui paskaksi, laulaja tuskailee.

Vaikeista ajoista Alatalo nousi vähitellen. Hän avioitui Seija Marttilan kanssa kesällä 1995, ja pariskunnalle syntyivät pojat Aaro ja Eero.

Samalla Alatalo palasi ruutuun Tammerkosken sillalla -yhteislauluohjelman juontajana, kunnes hän lähti "ovet paukkuen" Yleisradiosta.

Senaattori ja boheemi

Seuraava ura löytyi politiikasta. Alatalo äänestettiin eduskuntaan sitoutumattomana keskustan ehdokkaana vuonna 2003.

Alatalo palasi yhteistyöhön Juice Leskisen kanssa Boheemi ja Senaattori -levyllä ja kiertueella vuonna 2004. Ihan putkeen homma ei mennyt. Alataloa sieppasi esimerkiksi se, että Juice keksi ryhtyä keittämään perunasoppaa kesken levyn äänitysten.

Alatalo valittiin kolmannelle kaudelle kansanedustajaksi äskettäin. Kirjassa hän kerää ylistystä poliitikkokollegoiltaan. Kehut äityvät jopa siirappiseksi vuodatukseksi.

Kyllä ihmisen uskoo hyväksi vähemmälläkin, ilman alleviivauksia ja huutomerkkejäkin.

"Mikkoa on lyöty kovaa"

Mikko Alatalon muistelmakirjan kirjoittaja Petri Nevalainen tietää, että laulajaa ei ole kohdeltu julkisuudessa aina ruusuisesti. Syitäkin löytyy.

- Mikosta on sanottu, että hän on niin äärimmäisen aktiivinen, ettei pysy lestissään. Suomessa on suuri synti olla monessa asiassa hyvä, Nevalainen arvelee.

Alatalon hymyilevä olemus on Nevalaisen mielestä niinikään "epäsuomalainen piirre", joka ei kaikkia miellytä.

- Joskus Mikko on ollut perso otsikoille ja aktiivinen ottamaan yhteyttä mediaan. Mutta on häntä lyötykin aika kovaa.

Alatalon muistelmakirjan julkistus ajoitettiin tietoisesti eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.

- Se oli Mikon toive, että kirja julkistetaan vasta vaalien jälkeen. Hän piti sitä ehdottomana.