Pettinen on sounditaikuri

Jo kymmenen vuotta takana: trumpetisti Mikko Pettisen johtama MP4 on niitä jazzbändejä, jotka jaksavat jatkaa. Hiljaiseloa saattaa olla välillä pitkäänkin, mutta kun aika on kypsä, aktivoidutaan uusiin kujeisiin.

Tämä on oikein toimiva tapa. Odottamassa on aina valmis kehikko, johon voi kantaa uudet, muissa yhteyksissä kehkeytyneet ideat ja kehittyneet taidot, ja siten hioa bändin omaa juttua vähitellen eteenpäin.

MP4:n tapauksessa muusikot ovat totisesti menneet eteenpäin. Alun hyvä ja lupaava nuorten soittajien yhtye on kasvanut rautaisten ammattilaisten kokoonpanoksi. Kvartetin jäsenten keikat viime vuosikymmenen aikana lasketaan yhteen varmasti tuhansissa.

Pettinen ja basisti Ville Huolman ovat olleet jo pitkään vakiokalustoa UMOssa, jossa myös rumpali Toni Porthen on vieraillut. Tuomo Prättälä urakoi todella laajalla alueella, ääripäinään Ilmiliekin lyyrinen jazzpianismi ja soulsuksee Tuomona.

Rutinoitunut joukko osaa rakentaa keikkansa nousujohteisesti. Popparin lavalla jopa niin, että ensimmäisen setin puolivälissä hetken aikaa ehdin ihmetellä, että mikä mättää: näin upeita soittajia, mutta musiikki ei oikein kosketa, ei lähde lentoon.

Työvoitto oli lopulta kuitenkin selkeä. Sekä henkeä että hönkää tuli illan mittaan koko ajan lisää. MP4 hersytteli muutaman hienon balladin, mutta oli toisaalta kotonaan voimalla ryskivissä jazzfunkeissa, joissa Porthenin rummutukset saattoivat hakea vauhtia jopa drum’n’bassin puolelta.

MP4:n formaatissa pitkät soolo-osuudet upposivat luontevasti helposti lähestyttävien teemojen lomaan. Ville Huolmanin muutamat bassosoolot olivat upeasti veistettyjä ja soundi tutun lämmin. Improissa Tuomo Prättälä antoi umpimusikaalista tukea sähköpianollaan ja hupaisilla syntikoillaan, mutta solistinen ykkösääni oli sittenkin ehdottomasti Pettisen.

Trumpetin ja flyygelitorven välillä vuorotellut Pettinen ei ole innokkaimpana lähtenyt mukaan soittimien mahdollisuuksia lisäävään sähköiseen efektointiin. Sen sijaan hän kiinnittää akustiselta pohjalta tavattoman paljon huomiota soittimiensa soundilliseen varioimiseen. Trumpetisti on kehittynyt mestarilliseksi värittäjäksi.

Myös MP4 on menossa koko ajan eteen- ja ylöspäin. Kahden ilmestyneen levyn kappaleita muistettiin tasaisesti, mutta parasta oli se, miten tuoreelta ja energiseltä maistuivat ne tuoreimmat sävellykset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.