Pikku kummitus Lapanen ja setä Riukuliini

PIKKU KUMMITUS LAPANEN JA SETÄ RIUKULIINI

(VAR INTE RÄDD, LÅNGA FARBRORN)

Useimmat elokuvateatterissa esitettävät lastenelokuvat ovat lähes yhtä pitkiä kuin aikuisten, eli noin puolitoistatuntisia. Oman lapsen lähestyessä elokuvateatteri-ikää olen pohtinut, että miten vilkkaan lapsen saisi pysymään aloillaan niin kauan.

Kuin vastauksena kysymykseen saapuu Pikku kummitus Lapanen ja setä Riukuliini. Sen tekijät ovat oivaltaneet, että lastenelokuvien ei tarvitse olla niin pitkiä. Tämä 45 minuutin mittainen animaatio sisältää kuusi lyhyttä tarinaa, mikä rytmittää elokuvaa mukavasti ja pitää pitkästymisen loitolla.

Elokuva on rakennettu ruotsalaisten Inger ja Lasse Sandbergin kuvakirjoista tuttujen hahmojen Pikku-Anna ja Pikku kummitus Lapanen ympärille. Lapanen on seikkaillut lyhytelokuvissa useita kertoja aiemminkin.

Herkuttelua ja hirviöitä

Elokuvan alussa Pikku-Anna pyytää setä Riukuliinia katsomaan kanssaan lyhyitä elokuvia, joissa seikkailee Pikku kummitus Lapanen ystävineen. Valitettavasti setä arkailee katsoa, sillä hän pelkää kummituksia.

Pikku kummitus Lapanen kuuluu kummitusperheeseen, joka asustaa Hyvän huomenen linnassa. Hupaisaa on se, että heti ensimmäisessä Lapasen ja Prinssi Lurkin telttaretkestä kertovassa tarinassa Lapanen itse pelkää hirviöitä. Mutta kuten tarina osoittaa, hirviöt ovat useimmiten vain mielikuvituksen tuotetta.

Muissa tarinoissa kerrotaan muun muassa kookospalloista, joita koko kummitusperhe himoitsee salaa, kakkujen leipomisesta, lepakonpoikasesta sekä joulusta. Viimeisessä tarinassa pääosassa ovat itse Pikku-Anna ja setä Riukuliini, joka on kadottanut yömyssynsä.

Tuttua ja taianomaista

Pelkistetyissä tarinoissa on jotain hyvin viehättävää. Tarina pidetään yksinkertaisena samoin kuin kuvallinen ilmaisu. Tutun ja taianomaisen yhdistelmä toimii. Perheen yhteiset herkutteluhetket ja juhlat ovat sitä tuttua elämänmenoa, johon pieni katsoja osaa samaistua. Kummitukset, kuninkaalliset, lepakot ja tontut taas virittävät jännittäviin tunnelmiin.

Esimerkiksi kookospallotarinassa on kyse siitä, että jokainen kummitusperheen jäsen käy salaa maistelemassa herkkupalleroita kunnes kokee mojovan yllätyksen. Hauskanpitoon osallistuu koko kummitusperhe.

Kehyskertomuksessa reipas Pikku-Anna muistuttaa vielä, että elokuvia ei tarvitse pelätä, vaikka niissä jotain jännittävää sattuisikin. Pikku kummitus Lapanen ja setä Riukuliini on lapsen kokoinen ja näköinen elokuva. Ilmaisukieleltään se on lähempänä käsityöhenkisiä Muumeja kuin tietoteknisiä Pixar-animaatioita.

KAISA HILTUNEN

Ohjaus: Lasse Persson, Alicja Jaworski, Karin Nilsson. Suomenkielisinä ääninä mm. Miia Nuutila, Ella Leppälä, Markus Bäckman. Tyylilaji: animaatio, lastenelokuva (S).