Pirjo Hassisen uutuusteoksessa pohditaan rakkautta ja sen haasteita eri aikakausina – "Nykyään suhteista ajatellaan samalla tavalla kuin taloudesta"

Jyväskyläläinen kirjailija Pirjo Hassinen, 60, kirjoittaa vain isoista aiheista. Esimerkiksi kuolemasta tai rakkaudesta. Uusimmassa teoksessaan Parit (Otava) hän haluaa näyttää lukijalle rakkauden moninaisuutta: miten eri tavoin ihmiset voivat olla pareina. Teos julkaistaan 9. elokuuta.

– Minulla on jo pitkään ollut tarve kirjoittaa rakkaudesta. Se on yksi elämän perusedellytyksistä, minkä vuoksi se ei aiheena tyhjene koskaan. Jokainen hakee rakkautta, ja rakkaus myös pyörittää erilaisia pareja kaikkialle.

Mistään tavanomaisesta rakkaustarinasta ei kuitenkaan ole kyse. Parit on paitsi romaani rakkaudesta, myös sukutarina.

Kirjassa seurataan fiktiivistä Grahnin sukua Jyväskylässä. Mitä yhdelle jäsenelle tapahtuu, vaikuttaa sukulaisiin vielä sukupolvia myöhemminkin.

Tarina etenee kolmessa tasossa. Ensimmäinen sijoittuu vuoteen 1938, toinen 1980-luvun ja kolmas 2010-luvun tienoille.

– Minua kiinnostaa se, millä tavalla ihminen on voinut rakastaa eri aikoina. Aina on ollut erilaisia esteitä rakkauden toteutumiselle, Hassinen toteaa.

Nykypäivänä esimerkiksi homoseksuaalisuus on sallittua, toisin kuin 1930-luvulla. 1980-luvulla taas erityisesti miehissä hämmennystä aiheutti naisen seksuaalinen tasa-arvo.

Nykypäivän ongelmat kietoutuvat Hassisen kirjassa yhteen sanaan: kvartaalit eli neljännesvuodet.

– Mielestäni on järkyttävää, miten ihmiset ajattelevat nykyään suhteista samalla tavalla kuin taloudesta, eli asiaa tarkastellaan kvartaaleina. Lähtökohta on se, että olen kanssasi tänään, mutta huomisesta en tiedä.

Hassisen mukaan ihmiset tarkkailevat jatkuvasti epävarmoina sisinpäänsä, että onko tämä suhde hyvä tai antaako juuri tämä ihminen minulle tarpeeksi tyydytystä.

– Ihmisillä on ehkä pelko sitoutua, kun koko ajan nähdään ympärillä, mitä muuta voisi olla. Esimerkiksi Tinder näyttää olevan kuin suklaarasia: ihmiset ovat karkkeja, joista voi valita parhaat päältä. Jos joku osoittautuu huonoksi, sen voi vain heivata pois, Hassinen päivittelee.

– Ihmissuhteista on tullut pelejä.

Parit-teoksessa ongelmia rakkaudessa aiheuttavat myös nykypäivää heikommat elinolosuhteet. 1930-luvulla monet suomalaiset sairastivat esimerkiksi tuberkuloosia. Hassinen kuvaa, mitä on olla tuberkuloosia sairastava äiti ja kuolevan äidin lapsi vuonna 1938.

– Halusin kuvata äidin ja tyttären suhdetta, jossa ei ole kliseisiä hankauksia. Moni voi samaistua siihen, jos vanhemmalla on jokin sairaus.

Hassinen ihmettelee, miten kukaan muu kirjailija ei ole aiemmin tarttunut tuberkuloosiaiheeseen.

– Yleensä jos teoksessa hahmo on sairastunut tuberkuloosiin, hän vain poistuu kirjasta. Minua kiinnosti, minkälaista arki parantoloissa oikein oli. Suomi oli kuitenkin 1930-luvulla täynnä tuberkuloosisairaaloita.

Teosta varten Hassinen muun muassa luki vuoden 1938 sanomalehtiä ja hankki tietoja Muuramessa sijainneen Kinkomaan keuhkotautiparantolan oloista.

– Lukijan ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että uuvutan hänet faktoilla. On kuitenkin tärkeää, että itse tiedän aiheesta kattavasti.

Tavallisesti Hassinen välttelee sijoittamasta tapahtumia tiettyihin paikkoihin. Parit sijoittuu kuitenkin selkeästi Jyväskylään.

– Tässä teoksessa paikka täytyi valita, se oli taiteellisen pakon sanelema asia. Päätin, että se on Jyväskylä, kotikaupunkini.

Hassiselle on kuitenkin tärkeää, ettei teoksen miljöö lukitse mielikuvia.

– Esimerkiksi Kjell Westö kirjoittaa ikään kuin rakkauden tunnustusta Helsingille, mutta jos ei itse asu siellä, ei katujen nimillä ole niin paljon merkitystä. Lukija itse luo kadut ja paikat. Samalla tavalla ei-jyväskyläläinen lukija voi Parit-teoksessa muokata oman Jyväskylänsä.

S euraava ksi Hassinen jatkaa todennäköisesti hänen oikeistopopulismista kertovaa trilogiaansa. Aihepiiristä on julkaistu aiemmin kirjat Popula ja Kalmari.

– Olin päättänyt tehdä kirjan rakkaudesta jo neljä vuotta sitten. Silloinen yhteiskunnallinen tilanne kuitenkin pakotti minut kirjoittamaan Kalmarin (2016) ensiksi. En ole ihminen, joka kertoo mielipiteensä rationaalisessa pötkössä mielipidekirjoituksessa, vaan minun täytyy kertoa juuri taiteen kautta, Hassinen toteaa.

Hassinen on kuullut usein kommentteja siitä, että hänellä on taito haistella tulevaisuutta. Useamman kerran hänen fiktiiviset tapahtumansa ovat tapahtuneet jossain muodossa reaalimaailmassa.

– Esimerkiksi Kalmarissa tapahtuu oikeistopopulistisen puolueen hajoaminen rasismin vuoksi. Seuraavana vuonna perussuomalaiset hajosi. Kirjassa ei kuitenkaan ole kyse perussuomalaisista vaan ylipäätään oikeistopopulistisista liikkeistä.

Seuraavan kirjan tarkka aihe ei ole vielä tiedossa. Hassisen mukaan Suomen yhteiskunnallinen tilanne on tasaantunut trilogian aiempien osien ajoilta.

– Koska poliittinen todellisuus ei ole minun keksimääni, minun pitää odottaa, että jostain asiasta alkaa olla merkkejä ilmassa. Vaikka Suomessa tilanne on rauhoittunut, huolestuttaa ja pelottaa minua valtavasti, mitä Euroopassa ja Trumpin kanssa tapahtuu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .