Pudotus - Matti Laine

MATTI LAINE

Pudotus

Gummerus 2008, 233 s.

Matti Laineen Pudotus on esikoisjännäriksi lupaava. Laineella pysyy tarina hanskassa ja vauhtia riittää. Ihan parhaaseensa tuorukainen ei silti pääse. Kirja on jäänyt puolitekoiseksi: roistot ilmaantuvat liian myöhään, kuolevat väärin tai eivät ollenkaan. Kirjassa on myös henkilöitä, joita tarina ei tarvitse.

Pudotuksen juonikuvio ja väki tuo mieleen useankin suomalaisen jännityskirjailijan. Vauhtia on kuin Tapani Baggella, muttei samanlaista huumoria ja ironiaa, johon tämä lajinsa suomalainen mestari pystyy. Teksti muistuttaa Ilkka Remeksen kynänjälkeä, etenkin hänen nuortenkirjojaan, muttei ole yhtä asiantuntevaa. Laineella on silmää yhteiskunnallisille asioille, kuten Matti Röngälle, pinnallisemmin käsiteltyinä vain.

Tasalaatuisuus nostaisi kärkisijoille

Kaikki edelliset ovat vertailua lajityypin eliittiin. Laineella on hyvä mahdollisuus haastaa kaikki, kunhan tekeminen muuttuu tasalaatuisemmaksi. Nyt Pudotus on helppolukuinen ja sujuva, mutta kokonaisuuden ongelmat laskevat arviota. Matti Laineella on kuitenkin hyvä kynä.

MARKO IKÄVALKO