Retretti nostaa esiin Schjerfbeckin ja taiteilijasisaret

Taidekeskus Retretin ensi kesän päänäyttely tuo nähtäville 1800-luvun suomalaisia naistaiteilijoita. Joukon kärjessä on itseoikeutetusti Helene Schjerfbeck, jonka taide ravisteli tuolloista miesten hallitsemaa taidemaailmaa.

Retretin maalaukset ja piirustukset kertovatkin naisten astumisesta taiteen areenalle Suomessa. Vielä 1800-luvun puolivälissä naisia pidettiin taiteen tekemisen kummajaisina.

Naisen näkeminen ainoastaan vaimona ja äitinä muuttui muuttui vasta vuosisadan lopussa, kun naiset itsenäistyivät ja nousivat selvemmin esiin myös taidemaailmassa. Kuvanveiston ei edelleenkään katsottu sopivan naisille, joten 1800-luvun naistaide oli lähinnä maalaustaidetta.

Schjerfbeckin rinnalla paikasta kuvataiteen maailmassa taistelivat myös Fanny Churberg, Maria Wiik, Venny Soldan-Brofeldt, Ellen Thesleff ja Elin Danielson-Gambogi. Retretissä voi ihastella näiden nykyään kuulujen naistaiteilijoiden töiden lisäksi myös vähemmän tunnettujen taiteilijoiden maalauksia. Heidän joukossaan ovat muun muassa Mathilda Rotkirch ja Hanna Rönnberg ja Victoria Åberg.

Schjerfbeck herätti jo hyvin nuorena huomiota lahjakkuudellaan, mutta sai osakseen myös ankaraa kritiikkiä. Hänen vapaa maalaustapansa kirvoitti ristiriitaisia kannanottoja. Schjerfbeckin ensimmäinen suuri henkilökuvaus oli Bretagnessa vuonna 1881 maalattu Pikkusiskoaan ruokkiva poika.