Riikka Palander - sininen punainen

RIIKKA PALANDER

sininen punainen

Sanasato 2011. 70 s.
Riikka Palanderin (s.1986) toinen kokoelma sininen punainen vahvistaa hänen runoutensa filosofisia lähtökohtia ja hänen maailmankatsomuksellisia kysymyksenasettelujaan.

Jo esikoisteoksessa Maa muistaa matkustajan (Sanasato 2010) oli nähtävissä runoilijan persoonallinen tapa jäsentää olemisen kysymystä luontokuvien liikkuvina prosesseina, visuaalisena, subjektiivisena sisäisenä tapahtumana.

Staattisten kuvien sijaan Palanderin runot keskittyvät elementtien väliseen liikkeeseen, niiden heijastuspintojen emotionaaliseen tarkkailuun. Kuva-runojen sijaan visuaalinen efekti on säännöllisesti tapahtuma, kuin sisäinen filminauha, jota ohjaa emotionaalinen sysäys; enemmän luonteeltaan kuitenkin fenomenologinen kuin psykologinen prosessi.

Tämä prosessi muistuttaa fenomenologiasta tuttua eideettisistä reduktiota, asioiden luonteen "olemuksellista katselemista ja näkemistä". Runon subjekti pyrkii ikäänkuin katselemaan ilmiöiden olemusta osana subjektiivisen kokemuksen tapahtumaa ja maisemaa. Runous on tällöin näiden kokemusten reunaehtojen kuvallistamista, niiden subjektiivista määrittelemistä ja kokemusten intuitiivista, muistiin palauttamista.

Palanderin kirjoittamisen lähtökohdat määrittyvät puhtaasti seuraavan kaltaisesta runosta. Tässä on mukana hänellä jopa runousopillinen tendenssi. "Kun laitan peilit toisiaan vasten/ syntyy käytävä kuviin, huone huoneen sisään./ Kuinka tahtoisinkaan nähdä ensimmäisen huoneen./ Kynnyksen johon katse murtuu."

Joskus kuvan maagisuus rakentaa näkemisen ja olemisen arvoituksellisuutta kohtalokkuuden näkökulmasta. Sitä puhutellaan kuin metafyysistä lähimmäistä, joka onkin arvoitus itsessään.

"Ikkunan takana joku katsoi/ sisältä ulos / läpi näkymättömän// tulla nähdyksi, ei enää/ näyttää itseltään:/ kuva näyttää sinut".

Angstin viima puhaltaa joskus. Silloin ahdistuksen kuvat eivät ole kovinkaan kaukana, kun mennään tarpeeksi paljaisiin kokemuksiin, sanojen peilien ja arkisten kokemusten tuolle puolen. Tässä metafyysisessä matkassa, matkanteon sisäisissä tarkkailupisteissä on sekä Uuno Kailasta että Eeva-Liisa Manneria mukana.

Eetillinen vivahde voisi joskus vahvistaa, paikoin jopa konkretisoida Palanderin runojen joskus liiankin harsomaista, eteeristä otetta. Palander on niin hyvä kirjoittaja, että tähän monipuolistamiseen hänellä olisi ilmiselvästi varaa, ehkäpä sitten seuraavan kokoelman runojen myötä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Jude Law palaa äkkiväärän paavin rooliin

Jyväskylä Sinfonia: Kauneinta kirjoitettua – Alttoviulisti Lilli Maijala soittaa keskiviikkona lempisäveltäjäänsä Mozartia

Eteläkorealainen Parasite-elokuva voitti parhaan näyttelijäkaartin palkinnon Screen Actors Guild -gaalassa

Näkökulma: Juice kertoo Leskisestä ja Tove Janssonista – Elämäkertaelokuvan nimi on tyypillisesti lohduttoman tylsä

Kirja-arvio: Missä vaiheessa se Kekkonen puhuu? – Tasavallan Presidentti -yhtyeen rumpalilta julkaistiin muistelmat

Kirja-arvio: Kuin jännitystarinaa – Jyväskyläläinen Tenho Immonen teki ansiokkaan historiikin surf popin legendasta The Beach Boysista

"Tämä on nyt tätä lavastajien taikaa" – Huoneteatterin Tarkastaja saapuu -näytelmän kakunpäällyskirsikka ovat tietyllä tavalla hyvin erityislaatuiset lavasteet

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö hankki Anselm Kieferin Kalevala-teoksen – Esille Mänttään maaliskuussa

Salaperäisen kuvaajan valtava elämäntyö löytyi sattumalta – Valokuvamaailman sensaation näyttely avautui Suomessa

Kirja-arvio: Kosto on suolainen – Margaret Atwoodin kekseliäs sovitus Shakespearen Myrskystä on teatteriharrastajan unelmaromaani

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.