Roope Lipasti - Terveisin Robinson Saarinen

ROOPE LIPASTI

Terveisin Robinson Saarinen

WSOY 2010. 140 s.
Roope Lipastin kirja kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä ja siitä, miten hyvältä toisen ihmisen läheisyys voi tuntua.

"Koti ei ole koti, jos siellä on vain mykät seinät", ajattelee 11-vuotias Robinson Saarinen, kun hän eräänä aamuna herää ja huomaa, että ketään ei ole missään. Ilokseen Robinson kuulee kuitenkin Lapsilan kultaisennoutajan Amoksen haukunnan.

Robinson on asunut usean vuoden Lapsilassa. Se on paikka, jossa asuu lapsia, joiden vanhemmat ovat kuolleet. Robinsonin vanhemmat kuolivat, kun hän oli vasta vauva. Ennen Lapsilaan tuloa Robinson oli ehtinyt asua monessa paikassa.

Pikku hiljaa kun Robinsonille selviää, että koko Lapsilassa ei ole ketään muita kuin hän ja Amos, poika tuntee itsensä yhä yksinäisemmäksi. Ei ole ketään kenelle puhuisi ja jonka kanssa jakaisi ilot ja surut.

Robinson päättää kirjoittaa kirjeen ja pudottaa sen postilaatikkoon. Yllätyksekseen hän saa vastauksen, jonka on allekirjoittanut Joku. Kuka tämä Joku on, siitä hänen on otettava selvää, mutta se ei olekaan aivan helppo juttu.

Terveisin Robinson Saarinen on kirja, jossa yhdistyy monet vahvat teemat ja yksi niistä on ystävyyden merkitys. Robinson vertaakin ystävyyttä hattaraan, joka tarttuu joka puolelle ja on hyvää.

Lipastin kirjasta tulee mieleen Antoine de Saint Exupéryn teos Prinssi prinssi, jossa päähenkilö tunsi itsensä yksinäiseksi. Siinä missä Pikku prinssi vierailee kuudella eri tähdellä ennen kuin löytää Maan, Robinson löytää tytön nimeltä Joku, jonka kanssa hän etsii ratkaisua salaisuuksiin.

Terveisin Robinson Saarinen on ajatuksia herättävä kirja, jota lukiessa vanhempikin lukija jää pohtimaan ystävyyden ja yksinäisyyden merkitystä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.