Rouvalta on näemmä unohtunut uimapuku, mutta vesijuoksuvyö on onneksi yllä – näyttely kertoo uimahallin historiasta

Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari avasi kesäsulun jälkeen ovensa eilen maanantaina. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, sattuu ja tapahtuu käynnistyneellä uimakaudella jälleen kaikenmoista.

Aaltoalvarin sisääntuloaulassa on esillä Altaasta ja altaan reunoilta -näyttely. Se kertoo Jyväskylän uimahallin vaiheista, hallin arkkitehtuurista ja jyväskyläläisestä uimahallikulttuurista 1950-luvulta tähän päivään. Esillä on myös kävijöiden muisteluksia. Kerrankin kävi näin:

”Alkoi syyskausi. Mökillä olin uinut aina ilman uimapukua, vain juoksuvyö ympärilläni. Pesun jälkeen laitoin juoksuvyön päälleni ja suunnistin altaalle. Pääsin valvojien kopille, kun valvoja tuli alas ja sanoi: ’Päivää!’ Vastasin tervehdykseen iloisen hämmentyneenä, olinko käynyt uimahallissa jo niin paljon, että minua tervehditään näin. Valvoja jatkoi: ’Rouva, teillä ei ole uimapukua.’”

Ja uimakilpailuissa näin:

"(--) Saatiin uikkarit talon kaapista. Lähtö tuli, mutta niin lähti uikkaritkin nilkkoihin. Ensin niitä vetämään paikoilleen ja sitten toisten perään. Viimeinen olin ja hymynauruja katsomosta."

Nykyisin Aaltoalvari-nimellä tunnettu uimahalli otettiin käyttöön vuonna 1955. Valmistuessaan se oli viides suomalainen uimahalli ja kolmas kaikille avoin halli.

Alvar Aalto suunnitteli alkuperäisen rakennuksen ja myös sen kaksi ensimmäistä laajennusta, jotka toteutettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Jälkimmäisen myötä uimahallista tuli joksikin aikaa vesipinta-alaltaan koko Pohjoismaiden suurin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .