SUNRISE AVENUE - Popgasm

SUNRISE AVENUE
Popgasm
Bonnier Amigo
Backstreet's back, melkein. Oikeasti se on Sunrise Avenue ja sen uusi levy Popgasm. Stoori menee niin, että sä beibi olet tosi hottis. Siis mä kuolisin ilman sua. Tänään on ihan sikavaikeeta, mutta huomenna ollaan taas high. Ja maailma on meille auki, älkää väittäkö muuta!

Tahmeaa patetiaa, johon teinivuodet ohittaneet pääsevät vielä joskus aamuöisin. Tällaiset levyt kannattaakin julkaista toukokuussa. Kesäisin niitä aamuöitä tuntuu olevan enemmän. Rising Sun kuulostaa ihan iskevältä, kun aurinko herättää rantakalliolta parin tunnin yöunien jälkeen. Sen perään Sail Away with Me on kuin kohtalon käsky, jos rannasta löytyy edes pieni paatti.

Popgasm sisältää paljon kesään sopivia teemoja. Kuudes biisi Bad on niillä kyllästetty: kuunvaloa, sekoavaa mieltä, ajelua väärällä kaistalla, ihon tuntua. Musiikillisesti se ja moni muu kaikkiaan neljästätoista raidasta kuuluu kuitenkin turhan yllätyksettömiin poprock-rallatuksiin.

Onnistuneita on kourallinen, ripoteltuna niin, että levystä jää monipuolinen vaikutelma. Lättänän avauksen Dream Like a Child jälkeinen lennokas sinkku The Whole Story pelastaa tunnelman. Rising Sun on ryhdikäs isku söpöjen pop-biisien rykelmään ja Welcome to My Life niin herkkis, ettei sitä voi lytätä.

Hurraan kirvoittavissa biiseissä on selvä tyhjiö keskellä levyä. Kymmenes biisi 6-0 on se paras, rennoin rantein ja hummaillen heitetty. Siltä se ainakin kuulostaa.

Birds and Bees tarjoaa myös yllärit ja My Girl Is Mine kasaria, jonka yliannostelulla tätä levyä ei ole pilattu.

Bändin kolmen vuoden takaiseen esikoisalbumiin On the Way to Wonderland verrattuna Popgasm on kypsempi ja kiinnostavampi paketti, ei mikään mestariteos ja kaukana taiteesta, mutta lupaava kasvutarina kumminkin.

Tarinassa on kyllä vähän kökköjä kohtia.

Pari vuotta sitten bändistä lempattiin kitaristi Janne Kärkkäinen, niin ikävästi, että sitä piti jälkeenpäin selitellä.

Samoihin aikoihin bändin biisi Choose To Be Me soi Saksan Big Brotherin tunnarina. Minusta se ei ole mikään meriitti, mutta sitä on turha kieltää, että suomalaisittain Sunrise Avenue on saanut Euroopassa harvinaisen paljon huomiota. Vaikka levytyssopimusta bändi sai haeskella neljä vuotta.

Kappaleissaan Sunrise Avenue vaeltelee edelleen ihmemaassa, mutta tässä todellisuudessa pojat taisivat aika hyvin hahmottaa, mihin heillä on rahkeita. Rehellinen poprock on kuitenkin parempi veto kuin muka-artti indie.