Samasta sodasta toisin – Terhi Rannela kuvaa jatkosodan vastarintajoukkoa

Kun hyvä aihe hiipii vierelle, iskee tajuntaan tai tulee tykö, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa, sanoo kirjailija Terhi Rannela. Se, kuinka paljon aihealueesta on kirjoitettu ei työskentelymotivaation kannalta ole oleellista.

Suomalaisen romaanitaiteenkin eräs kestoaihe, jatkosota, on myös Rannelan uusimman romaanin Kiivaiden historiallinen kehys. Teoksen näkökulma Suomea ja suomalaisuutta edelleenkin määrittelevään historialliseen ajanjaksoon on poikkeuksellinen.

Kiivaat kuvaa noin 16-vuotiaiden nuorten naisten ja miesten Suomen sotaa vastustavaa tulisieluista tamperelaista vastarintajoukkoa, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu agitaation ohella myös sabotaasi. Rinnalla kulkee tarina rakkaudesta, aikuiseksi varttumisesta ja ideologisesta kamppailusta. Romaanin perustuu tositapahtumiin, mutta henkilöt ovat sepitteellisiä.

– Tampereella tarinat jatkosodanaikaisista vastarintajoukoista ovat hyvin vielä vanhemman sukupolven muistissa, mutta minun ikäpolveni ei ehkä laajasti ilmiöstä tiedä, Outokummusta lähtöisin oleva, Tampereella tätä nykyä asuva kirjailija aloittaa.

Vuosikymmenten kuluessa näkökulmat muuttuvat, vaihtuvat ja paljastavat piiloon jäänyttä. Jokainen aikakausi katsoo menneeseen omasta ajastaan käsin ja historia saa uusia muotoja.

– Luulen, että vielä 1970-luvulla romaania punaisesta vastarintajoukosta ei olisi voitu kirjoittaa ainakaan niin, että päähenkilöiksi nostetaan kaksi teini-ikäistä tyttöä. Lisäksi punainen sotien aikainen vastarinta on Suomessa nähty pitkälti negatiivisessa valossa. Nämä ihmiset on leimattu ”ryssän vakoojiksi” ja naiset ”ryssän huoriksi”.

Rannela ajatteleekin, että vastarintaan ryhtyneitä olisi korkea aika tarkastella osana laajempaa, silloista eurooppalaista sotien vastaista liikettä.

– Eivät nuoret varmaankaan tuolloin ajatelleet kuuluvansa suurempaan liikkeeseen, mutta me voimme tästä ajasta käsin perustellusti tarkastella asiaa näin.

– Juttelin Kiivaiden viimeistelyvaiheen kynnyksellä puolalaisen kääntäjän kanssa romaanistani ja sen aiheesta. Hän oli täysin hämmentynyt siitä, että Suomessa on ylipäänsä ollut vastarintaa.

Hämmentävää se voi olla myös monelle suomalaiselle. Sotien historiaa kirjoitetaan usein voittajien kynillä.

Suomalaisessa historiakirjoituksessa onkin Rannelan mukaan edelleen ”hämäriä, sokeita pisteitä”, joista puhuminen koetaan kiusallisena. Yksi niistä on jatkosodanaikainen yhteistyö Saksan kanssa.

– Se on tosiasia, mutta edelleenkin osittain vaiettu. Kun tällaisia asioita nostetaan esiin, meillä vaivaannutaan ja tupataan ehkä ajattelemaan, että eikö tästä asiasta ole jo kirjoitettu ja puhuttu tarpeeksi. Esimerkiksi suomalaisten SS-miesten mahdolliset sotarikokset tuntuvat olevan voimakkaita tunteita herättävä tabu.

Toisenlaisiakin kokemuksia historian muistamisesta löytyy. Terhi Rannela on viimeistellyt Kiivaat-romaaniaan Hollannissa, Eindhovenin kaupungissa, jossa hän asui kolme kuukautta kuluneena keväänä. Edellistä romaaniaan Frauta varten hän vieraili tiiviisti Saksassa ja Tšekin tasavallassa ja teki taustatutkimusta.

Toisen maailmansodan kauhut ovat näissä maissa läsnä ”preesensinä”, kirjailija kuvailee.

Sotaa ei verhota harsohunnuin, kansakunnan muisti ei puhu imperfektissä. Pommitukset, juutalaisvainot ja menetykset ovat edelleenkin osa arkista todellisuutta: kaduilla, puistoissa, patsaissa, muistomerkeissä, niille jätetyissä kukkasissa, kokemuksissa ja tarinoissa.

– Minun ikäiseni ihmiset suhtautuvat sodan jättämiin jälkiin hiukan toisin kuin Suomessa. Saksalaiset ystäväni sanoivat jopa, että oli ihan oikein, että meitä pommitettiin niin rajusti.

Esimerkiksi Hollannissa muistot ovat edelleen kipeitä ja koskettavat kaikkia, olihan maa miehitettynä viisi vuotta.

Hollannissa vietetty aika laajensi kirjailijan omaa suhdetta Kiivaat-romaanin kuvaamaan maailmaa.

– Asuimme Anne Frankin puiston vieressä. Kun on kulkenut samoja katuja kuin keskitysleireille matkanneet juutalaiset, nähnyt pommien jälkiä keskellä kaupunkia ja sitten kirjoittaa Suomeen sijoittuvaa romaania fasismia vastaan taistelevista nuorista naisista, oma romaanin alkaa nähdä eräänlaisessa ristivalotuksessa. Että tämä kaikki on tapahtunut täällä Euroopassa samaan aikaan romaanissa kuvattujen tapahtumien kanssa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .