Samppa Batal työskenteli Jyväskylässä päivät pikaruokaravintolassa ja kirjoitti yöt – perjantaina ensi-iltansa saava Äiti on ohjaaja-käsikirjoittajan toinen pitkä elokuva

Samppa Batalin (s. 1990) toinen pitkä elokuva, Äiti, sai ensimmäisen avoimen yleisönäytöksensä Jyväskylän Finnkino Fantasiassa tiistaina. Paikalle oli saapunut myös Batalin ystäviä ja somearvonnassa liput voittaneita katsojia. Äitienpäiväviikonloppuna elokuva näytetään noin neljässäkymmenessä teatterissa ympäri Suomea.

– Jyväskylä jäi pois viralliselta pressikiertueeltamme, mutta halusin aivan ehdottomasti tuoda sen nähtäville myös tähän kaupunkiin ennen ensi-iltaa. Ja mikä sen hienompaa kuin järjestää täällä ensimmäinen yleisönäytös, Batal kertoo.

Jyväskylä liittyy olennaisesti myös elokuvan syntyhistoriaan. Kaupungissa vuosina 2010–2014 asunut Batal työskenteli päivät pikaruokaravintolassa ja kirjoitti yöt käsikirjoitusta elokuvaan.

– Muutin Jyväskylään paetakseni Helsingin ahtaalta tuntunutta elämää ja aloittaakseni alusta. Äiti-elokuvan hahmot ja nyanssit syntyivät kävelyttäessäni koiriani iltaisin Jyväskylän metsissä.

 

Käsikirjoitus hautautui kuitenkin vuosiksi, mutta palasi Batalin mieleen alkuvuodesta 2017, kun tuottaja ehdotti hänelle uuden elokuvan tekemistä. Välissä oli ehtinyt ilmestyä Batalin käsikirjoittama ja ohjaama, osittain Jyväskyläänkin sijoittuva, Äpärä (2016).

– Kirjoitin tekstin täysin uusiksi, mutta se oli muhinut mielessäni vuosia. Toisena käsikirjoittajana toimi Krista Hannula. Lähtöajatuksena oli tehdä elokuva ihmisestä, joka on joutunut tekemään fataalisen valinnan, joka vaikuttaa myös muiden elämään, mutta joka ei voi kertoa sen syistä.

Äidissä tällaista hahmoa tulkitsee Jaana Saarinen, joka esittää miehensä puukotuksesta vankilassa istunutta naista, joka yrittää saada yhteyden tyttäreensä.

Saarinen oli ollut Batalin mielessä pääroolin miltei alusta lähtien.

– Käsikirjoitusta tehdessäni näin mielessäni Jaanan kulkemassa suttuisessa meikissä ja farkkutakki yllään rypsipellon laitaa.

Se, että kyseinen kohtaus ja Saarinen päätyivät elokuvaan, on kuitenkin osittain onnekasta sattumaa.

– Tapasin Jaanan pizzeriassa, jossa työskentelin pizzakuskina. Ajattelin, etten voi menettää tätä tilaisuutta ja kerroin, että olen kaavaillut häntä tulevan elokuvani pääosaan. Jaana antoi numeronsa, ja seuraukset voitte nähdä valkokankaalla.

Toisen elokuvan tekeminen sujui Batalilta ensimmäistä helpommin lisääntyneen kokemuksen ja osittain tutuksi tulleen työryhmän vuoksi. Myös elokuvan budjetti yli kymmenkertaistui Äpärään verrattuna. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi ison budjetin elokuva, sillä Batalin esikoinen tuotettiin alle 10 000 eurolla.

– Äpärän jälkeen pidin kurikoulun itselleni siitä, mikä toimi ja mikä ei. Minulla oli myös Äitiä tehdessäni enemmän malttia kuunnella sydäntäni ja vaistoani erilaisia valintoja tehdessäni.

 

Tällä hetkellä pelkästään elokuvien parissa työskentelevän Batalin suhde Jyväskylään on säilynyt lämpimänä.

– Jyväskylä on minulle rakas ja turvallinen paikka. Se on kuin Mikä-Mikä-Maa, jossa ei tarvitse miettiä työasioita tai kasvaa aikuiseksi. Asun Helsingissä oikeastaan vain siksi, että elokuvantekemiseen liittyvät palaverit ja verkostoituminen sijoittuvat sinne.

Tällä hetkellä Batalilla on työn alla kaksi pitkää elokuvaa. Tekeillä on myös Laura Mainiemen kuvaama dokumentti Äidin tekemisestä.

– Ehkä ohjaan vielä pari kolme elokuvaa, ryhdyn sen jälkeen pelkäksi käsikirjoittajaksi ja muutan takaisin Jyväskylään. Ensi kesän toimin kuitenkin Turun saaristossa satamakapteenina, Batal kertoo.

Äiti on vapaa – Jaana Saarinen on miehensä puukotuksesta vankilassa istunut nainen Eeva, joka vapauduttuaan alkaa etsiäi tytärtään

Jaana Saarinen (s. 1955) on tehnyt pitkän ja komean uran näyttelijänä niin elokuvissa, teatterissa kuin tv-sarjoissakin. Ensimmäisen roolinsa hän teki vain viisivuotiaana elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis! (1960).

Ensimmäisen elokuvapääroolinsa hän sai kuitenkin vasta Samppa Batalin ohjaamasta Äidistä, jonka ensi-ilta on perjantaina.

Saarinen ei kuitenkaan halua tehdä asiasta sen suurempaa numeroa.

– Aivan samalla tavalla sitä työhönsä paneutuu ja kaikkensa antaa, oli rooli sitten iso tai pieni, kuvauspäiviä kaksi tai enemmän.

Äidissä hän näyttelee vankilassa miehensä puukotuksesta pitkään istunutta Eevaa, joka vapauduttaan yrittää epätoivoisesti löytää tyttärensä, josta ei ole kuullut vuosiin.

Saarinen sanoo, että roolihahmoon sisään päästäkseen hän pyrkii ymmärtämään tämän ajatuksia ja ratkaisuja. Eevan pään sisään päästäkseen hän muun muassa vieraili Hämeenlinnan naisvankilassa tapaamassa asukkaita.

– Yksi tämän ammatin hienoja puolia on se, että saa mahdollisuuden tavata ihmisiä, joihin ei muuten tutustuisi. Näin pääsee kosketuksiin itselle hyvinkin vieraiden ajatusmaailmojen kanssa ja oppii ymmärtämään niiden taustoja.

Batalin Saarinen tapasi sattumalta pizzeriassa vuonna 2016 ja pari kuukautta myöhemmin uudestaan ruokakaupassa. Häneen teki vaikutuksen paitsi elokuvan idea myös nuoren käsikirjoittaja-ohjaajan innostuneisuus ja ennakkoluulottomuus.

– On aivan ihanaa, miten nuoret tekijät lähtevät viemään ideoitaan rohkeasti eteenpäin lannistumatta esimerkiksi elokuva-alan rahoituksen haasteista.

Saarista ilahdutti myös Eevan erilaisuus verrattuna rooleihin, joita hänelle yleensä tarjotaan.

– Usein roolihahmoni ovat vilkkaita ja kovia puhumaan. Sen vuoksi oli palkitsevaa esittää sisäänpäin kääntynyttä naista, jonka ajatukset ovat sanoja vahvempia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .