Shadow Dancer

Andrea Riseborough esittää Collette McVeigh -nimistä pohjoisirlantilaista naista ja yksinhuoltajaa englantilaisen James Marshin ohjauksessa Shadow Dancer, jonka käsikirjoitus pohjautuu Tom Bradbyn romaaniin.

Kohtaamme Colletten ensi kertaa pikkutyttönä vuoden 1973 Belfastissa, kun hän joutuu todistamaan nuoremman veljensä menehtymisen Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n ja brittijoukkojen välisessä kahakassa. Siitä aiheutuu trauma, joka varjostaa koko perheen myöhempää elämää.

Colletten elämä tiivistyy 20 vuotta myöhemmin Lontoossa, jossa hän toimii IRA:n tehtävissä. Nainen ajautuu kesken Lontoon metroon suunnitellun pommikeikan brittien turvallisuuspalvelu MI5:een kuuluvan etsivän Macin (Clive Owen) käsiin. Tämän seurauksena Collette on pakotettu palaamaan Belfastiin ja toimimaan ilmiantajana, sillä toisena vaihtoehtona olisi ollut pitkä vankilakausi ja ero omasta kasvavasta lapsesta.

Shadow Dancerissa aiemman selkeän IRA-solidaarisuuden tilalle tulee siis ilmiantojen uhka ja siitä aiheutuvan elämän jääkylmät lait. Inhimillisen menetyksen tuntu ja sen mahdolliset heijastukset ovat kaiken aikaa selkeästi aistittavissa elokuvan maisemassa, johon kuuluva pelisääntöjen armottomuus luo tunnelmiin oman sähköisen leimansa.

Shadow Dancer kuvaa samaa aikakautta, jota Jim Sheridanin ohjaus Isän nimeen (In the Name of the Father, 1993) aikoinaan niin tehokkaasti hahmotti. Paul Greengrassin Bloody Sunday (2001) käsitteli puolestaan Belfastin verilöylyä vuonna 1972.

Brittiohjaajien harvalukuiseen kärkijoukkoon viimeistään nyt noussut Marsh luo Shadow Dancerisssa taidolla tuon inhimillistä kärsimystä heijastavan alituisen vaaran ja väkivallan uhan ilmapiirin. Rob Hardyn kamera liikkuu tämän kaiken keskellä kuin luonnonvoimaisen tahdon ohjaamana.

Perheyhteisön sisäiset jännitteet nousevat esiin ja Marsh noudattaa pelkistetyn dramatiikan sävyjä ohjauksessaan, jonka kerronnassa on jännitysdraaman lajityypille ominaista sisäistä voimaa.

Shadow Dancerin maisemassa on samalla myös kiihkeää, purkautumista odottavaa realismia. Marshin hienosti luoma odotuksen rytmi sävyttää katsomiskokemusta ja luo teokseen tiiviin ja puhtaan kokemisen tason.

Tuotannollinen suunnittelu on harvinaisen onnistunutta ja Shadow Dancerin tiheä miljöökuvaus muodostaa kaiken perustan. Marsh on ennenkin kyennyt rakentamaan vahvatunnelmaisia teoksia, kuten dokumentit Kuoleman loukko (Wisconsin Death Trip, 1999) ja Oscarilla palkittu Nuorallakävelijä (Man on Wire, 2008) aikoinaan osoittivat.

Shadow Dancer ei tuomitse kuvaamansa poliittisen konfliktin eri osapuolia, vaan hahmottaa kaiken taustalla olevia moninaisia ja vaikeita moraalisia ja eettisiä ongelmia. Kerronta säilyttää tässä mielessä tietyn viileyden, joka leimaa myös elokuvan tyylillisiä ja visuaalisia ratkaisuja.

Andrea Riseborough’n (W.E., Brighton Rock) äärimmäisen tehokas ja nautittavan vähäeleinen näyttelijätyö on erityisen ansiokasta. Hänen vakuuttava esiintymisensä tavoittaa aina kerronnan hienoimmat tulkinnalliset ulottuvuudet. Clive Owen säestää pätevästi agentin roolissaan. Domhnall Gleeson ja Aiden Gillen tulkitsevat vahvasti Colletten intomielisiä veljiä. Gillian Anderson nähdään MI5:n johtajana.

Ohjaus: James Marsh. Päärooleissa: Clive Owen, Andrea Riseborough, Gillian Anderson. Tyylilaji: jännitys, draama. K16.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.