Sir Elwoodin hiljaiset värit - Kaipuun vuosirenkaita

SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT

Kaipuun vuosirenkaita

Ratas
Sir Elwoodin hiljaiset värit alkaa olla kymmenennellä albumillaan suomalaisen hissuttelurockin instituutio. Bändissä on paljon samaa kuin Eppu Normaalissa: kaikki levyt kuulostavat samalta, ostava yleisö tykkää, mollivoittoisissa biiseissä haaveillaan menneistä paremmista ajoista ja bändin tunnistaa heti ensitahdeista.

Laulaja Juha Lehden teksteissä on aina liikuttu Helsingin Kalliossa ja sen kuppiloissa. Tällä levyllä kalliolaista romantiikkaa alleviivataan entisestään kansia myöten. Stefan Bremerin sinällään hienoissa valokuvissa mennään reippaasti korniuden puolelle.

Bändi on hionut soundiaan hieman entistäkin kevyemmäksi. Lehden tekstien taso on edelleen vaihteleva. Mies ei tunnu olevan koskaan tyytyväinen vallitsevaan olotilaan, vaan nostalgia nostaa päätään jatkuvasti. Lehti on kertonut sanoitusten olevan omaelämäkerrallisia. Jos näin on, niin pelimannille voisi joskus tehdä hyvää käydä Helsingin Pitkänsillan toisellakin puolella.

Hyvää konseptia on turha muuttaa. Sir Elwood on toimivaa musiikkia ihmisille jotka luulevat syvällisyyden, fiksuuden ja kohtalokkuuden löytyvän keskikaljabaarin tuopista.