Sirpa Kivilaakso - Satukuningatar Anni Swan. Elämä ja teokset

SIRPA KIVILAAKSO
Satukuningatar Anni Swan. Elämä ja teokset.
Atena 2009. 275 s.
Symbolismin muotoihanteet luonnossa, erityisesti metsässä, näkyvät Anni Swanin (1875-1958) saduissa mielenmaisemana, aistimuksina ja visioina sekä romantiikan kaipuuna ja uskona hyvyyden voimaan. Rakkaus metsään teki Swanista lisäksi "ekofeministin", luonnonsuojelun äitihahmon.

Metsä on kirjailijalle luovan inspiraation lähde sekä matka omaan itseen, toteaa Swanin satuja tutkinut Sirpa Kivilaakso. Hänen kirjassaan selkeä kieli soveltuu omaa laatuaan Swanin tavoittelemaan harmoniaan.

Anni Swanin omalähtöinen symbolismi liittyi Euroopan-vaikutteisiin ja suomalaiseen karelianismiin, kansallisromantiikkaan ja kuvataiteen kulta-aikaan.

Kivilaakso löytää satujen eettiset risteykset ja ajattomuuden lähteet. Hän kulkee tarinoiden mukana kirjailijan henkilöhistoriaan ja hahmottaa saduille ominaisia mutkattomia ja toistuvia yhteyksiä.

Jo varhaisvuosina yksinäisyyttä rakastanut ja potenut Anni vaelsi mieluiten itsekseen metsään. Hän löysi suojeltavan kauneuden, mutta samoin uhkaavat luolat, kalliot ja syvänteet. Hän tunsi niiden merkityksiä kasvunsa kuvajaisena. Jäljet näkyvät saduissa ja myös nuortenkirjoissa.

Swan murtaa "heikon naisen" ihannetta. Satujen tytöt eivät odota prinssiä entiseen tapaan alistuvasti, vaan aktivoituvat itsetietoiseen, identiteettiään etsivään toimintaan. Poikkeuksia on, mutta kaikkiaan kansansatujen ja Topeliuksen ideaalia rikotaan. Satujen moraali säilyy kylläkin kristillisenä. Puhdassydämisyys samoin kuin isänmaallisuus on Swanille arvo sinänsä.

Metsä puhuu. Taivaltaminen metsään sisältää aikuiseksi kypsymisen ja taiteilijaksi kasvamisen vertauksia, aistianalogioita ja muodonmuutoksia. Swanille satujen ja luonnon yhteys kävi ominaiseksi paitsi metsäretkillä myös äidin tyttärilleen pitämissä sadunlukutuokioissa. Säätyläisperheen kaikkiaan kulttuurinen suuntautuneisuus vaikutti tyttöjen harrastuksiin ja tulevaisuuteen.

Kiinnostava on kuvaus opettajatar-kirjailijattaren hiljaisesta kamppailusta vakiintua avioliittoon ja sen sosiaalisiin velvoitteisiin. Miltei yllättävästi elämä kirjailija-puoliso Otto Mannisen kanssa kehkeytyi auvoiseksi. Mahdolliset ristiriidat eivät näytä vaikuttaneen Swanin tuotantoon. Mannisen taas todetaan kirjoittaneen suuren osan runoistaan Annille.

Eroottinen luonto

Seksuaalista heräämistä ja eroottisuutta Swan kuvasi symbolisena sulautumisena luontoon. Seksuaalisuuden pelottavuutta heijastavat uskomus- ja tarinaperinteestä kehkeytyvät metsän hiidet, peikot ja muut yön tullen aktiiviset jyrkänteet. Rakkaus kääntää esiin petollisetkin kasvonsa. Niiden tehtävä on viime kädessä opetuksellinen.

Nuortenkirjoista Kivilaakso nostaa suppeammin esiin keskeisen sanoman: selviytymisen säätyläiselämän ja luokkayhteiskunnan välisillä kujanteilla ja uskon parempaan.

Swanin toimittamat lastenlehdet Pääskynen, Nuori Toveri ja Sirkka saavat nykyhetken kateelliseksi. Vastaavista julkaisuista, joissa kirjailijat ja lukijat kirjoittavat paljon kaunokirjallisia tekstejä saati satuja, oma aikamme voi vain unelmoida.

Sadut saivat näköisensä kuvituksen. Ennen muita Rudolf Koivu ja Martta Wendelin elivät hengessä mukana. Kirjaa valaisevat runsaat teksti- ja kuvanäytteet.