Stanley Kubrickin 50-vuotias klassikkoelokuva 2001: Avaruusseikkailu ei vain ennustanut tulevaisuutta, vaan teki sitä

Stanley Kubrickin tieteisklassikko 2001: Avaruusseikkailu, kaikkien aikojen scifi-taideteos, täyttää 50 vuotta. 2001 on käsite, oikeastaan jo omanlaisensa mytologia. Se on vaikuttanut moneen taiteista tutkimukseen ja muotoilusta teknologian kehitykseen. 2001 ei vain kuvannut vaan teki tulevaisuutta.

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on vuosien varrella juhlinut elokuvaa. NASA-teknologiaa kehitelleet insinöörit ovat todenneet: ”2001 on avaruusteknologiansa puolesta ehkä perusteellisimmin ja uskottavimmin tutkittu elokuva historiassa.”

Kansainvälinen avaruusasema on jo osoittanut, että Kubrickin elokuva ei vain ennustanut oikein vaan vaikutti siihen, miten asiat ovat. Kubrick halusi tehdä elokuvan ”ihmisen suhteesta universumiin”. Etäinen inspiraatio oli tieteiskirjailija Arthur C. Clarken novelli The Sentinel, mutta lopulta kaikki meni uusiksi.

Myös Blade Runnerin tarina täyttää 50 vuotta. 2001:n tapauksessa sekä kirja että elokuva valmistuivat yhtä matkaa vuonna 1968. Blade Runner -tarinan kirjoitti vainoharhainen kirjailija Philip K. Dick jokseenkin samoihin aikoihin. Elokuva siitä tehtiin vasta 1980-luvun alussa.

Näin siis 50 vuotta sitten syntyi kaksi visiota ja tulevaisuutta, joissa kummassakin esitetään yksi yksinkertaisuudessaan hankala kysymys: mitä on olla ihminen? Edellinen oli puhtaan futuristinen ja filosofinen elokuvaessee ja -ooppera. Jälkimmäisestä tuli elokuvana yhtä ikimuistoinen. Se oli jakaantuneen maailman hybriditodellisuuden muotoilua.

Arthur C. Clarke tiesi kirjoittavansa ihmisen osasta, lajin evoluutiosta esihistoriasta avaruuteen ja etäämmälle. Hän katsoi, että ihminen on perimmältään samassa sotaisassa vaiheessa kuin esihistoriassa. On aika hypätä eteenpäin. 2001:n perspektiivi huimaa yhä.

2001: Avaruusseikkailu on inspiroinut suurta määrää elokuvia mutta myös kirjoja, pelejä, sarjakuvia, kuvataideteoksia, filosofiaa, arkkitehtuuria, teknistä muotoilua ja tieteellistä tutkimusta. Mutta ei sekään tyhjästä syntynyt.

Vuoden 1957 lokakuussa Neuvostoliitto laukaisi Sputnik-satelliitin. Se oli shokki Amerikalle ja myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Vuonna 1961 presidentti John F. Kennedy teki avaruusohjelmasta ison asian myös budjetissa. Päämääränä oli saada ihminen Kuun pinnalle. Syyskuussa 1962 presidentti puhui Texasissa: ”Me valitsemme Kuuhun menemisen tämän vuosikymmenen aikana (…) emme siksi, että se on helppoa vaan siksi että se on vaikeaa.”

Vuonna 1964 hallitukselle avaruusteknologisia elokuvia tehnyt Hollywood Graphic Films tuotti 70 millimetrin erikoiselokuvan To The Moon and Beyond, jonka tekemisessä oli mukana nuori kuvittaja Douglas Trumbull.

Elokuvan näki myös Stanley Kubrick, joka seuraavana vuonna päätti lyödä taiteellis-tekniset hynttyyt yhteen tieteiskirjailija Arthur C. Clarken kanssa. Suunnitelmissa oli ”lopullinen tieteiselokuva”.

Sitten Kubrickin ja Trumbullin tiet kohtasivat. Tarkoitus oli tehdä elokuva, joka ottaisi avaruusmatkailun tosissaan. Tietysti sellainen piti tehdä avaruustutkimuksen ja -halllinnon eksperttien valvonnassa.

Clarken novellista paisui 2001-tarina. Space Odyssey lisänimi viitasi Homeroksen Odysseiaan ja sen sankarin harharetkiin. Elokuvasta tuli ihmiskunnan odysseia, sen harharetkien tilinpäätös ja suunnannäyttö kohti loistavaa tulevaisuutta.

Elokuva alkaa esihistoriasta ja siirtyy tulevaisuuteen ikimuistoisella, kosmisella hyppyleikkauksella. Siinä heittäydytään esihistoriallisen esi-isämme ilmaan heittämästä, auringonvalossa hehkuvasta luusta ikuisesta avaruusyöstä huolimatta hehkuvaan alukseen, ihmisen työkalusta toiseen.

Ihminen on tulevaisuudessakin väkivaltainen heimo-olento, mutta hänen välineensä ovat siistimpiä. Clarken visiossa ihminen tarvitsee evoluutiohypyn. Maapallolle ilmestynyt salaperäinen musta monoliitti, viesti tähdistä, tuo sen mukanaan.

2001: Avaruusseikkailussa kehityspessimismi kohtaa teknisen optimismin.

Siksi teos vaikuttaa yhä niin väkevästi.

2001:n vaikuttavasta visuaalisesta ilmeestä vastasi NASAssa aiemmin palvellut tuotannonsuunnittelija Harry Lange. Hänen design-ratkaisuissaan futuristinen ylevä jalostui insinöörikeinoin niin puhtaaksi, että elämä melkein katoaa pinnoilta ja koneistosta.

2001-projekti oli radikaali loikka tulevaisuuteen. Se oli a-luokan budjetilla ja parhaalla mahdollisella väellä sekä studion tuella toteutettu suurelokuva lajityypissä, joka aiemmin tunnettiin 50-lukulaisista hassutuksista lentävine lautasineen ja kumipukuisine hirviöineen. Ilman Kubrickin elokuvaa ei ole Star Warsia eikä niitä muitakaan. Myös vakava scifi koki uuden arvonnousun kirjoissa.

Mediatutkija Mark Crispin Miller tosin arveli jo vuonna 1994 Sight & Sound -lehdessä, että aika on ottanut Kubrickin ja kumppanien visiot kiinni ja mennyt ohi. Hänen mielestään elokuva ei ollutkaan ennustus vuodesta 2001 vaan kuvaus jo 60-luvun lopulla näkyvissä olleesta epähumaanista maailmasta, jossa suuryritysten konttorit, ostoskeskukset, yrityskeskittymät, sairaalat ja hotellit näyttävät avaruuselokuvan kulisseilta.

Millerin mukaan 2001:n esittäminen aikamme rypäleteattereissa olisi antikliimaksi, koska itse ympäristö tekee satiirin tyhjäksi. No, sen voivat halukkaat nyt testata.

2001: Avaruusseikkailu Jyväskylässä Fantasia-elokuvateatterissa keskiviikkona 12.9.

 

Lue lisää: Michael Benson: Space Odyssey – Stanley Kubrick, Arthur C. Clarke, and the Making of a Masterpiece (2018) James Fenwick: Understanding Kubrick’s 2001 – A Space Odyssey Representation and Interpretation (2018) Christopher Fraylinging: The 2001 File: Harry Lange and the Design of the Landmark Science Fiction Film (2015).

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .