Studiokuoro: Jumalten keinu – Laulun, runon ja viinin ilta (Tanssisali Lutakko 13.11.2014)

Neljänkymmenenkuuden vuoden iällä ei pääse Jyväskylän kuorojen seniorisarjaan, mutta tiettyä keski-iän villitystä Studiokuorossa on havaittavissa.

Tanssisali Lutakko on keikkapaikka, jossa ei ole äskettäin kuultu kuoromusiikkia, ja Hannu Ikosen johtama kokoonpano pisti illan mittaan sileäksi koko joukon pölyisiä kuorokonventioita.

Lutakon soittotila on rakennettu massiivisia äänenpaineita korvalla pitäen, joten se soi kuin mummun tossu. Kuoro piti vahvistaa sähköisesti, mikä johti kamarikuoroille epäluonteenomaiseen sointiväriin. Osaavat laulajat selättivät tilan haasteet hienosti.

Sitä paitsi, eihän Lutakko lopulta ole akustiikaltaan niin merkittävästi huonompi kuin vaikkapa Alvar Aallon piirtämä kaupunginteatterin päälava.

Laulun, runon ja viinin illan keskiössä oli runo. Huoneteatterin Pekka Ahonen esitti laulujen lomassa monologeja Eino Leinona.

Tunnelmasta oli haluttu etiketitön ja lämpöinen ilman turhaa jäyhyyttä. Pöydillä oli suolaista purtavaa ja viinirypäleitä, ja baari oli auki koko illan.

Mitä kuoron dynamiikasta hävisi soittotilaan korvattiin draaman kaaressa. Tunnelma vaihdettiin intiimiksi Eva Louhivuoren esiintyessä yksin akustisen kitaran kera.

Louhivuoren jälkeen kuoro jakaantui vahvistuksetta esiintyneisiin pienempiin ryhmiin. Tanssisalin haasteet lauluympäristönä kävivät vielä ilmeisemmiksi, mutta pitkän linjan kuorolaiset selvisivät vähin vaurioin.

Aili Ikonen seisahdutti esiintymällä säestyksettä vain mikrofoni tukenaan. Kansanlaulu Läksin minä kesäyönä soi jazzikkaana tulkintana, joka liu’utti joka kuulijan takamuksen aivan penkin reunalle. Tuskin uskalsi hengittää Ikosen seuraavaa lausetta odottaessa.

Kantaesityksenä soi Olli Moilasen sävellys Olli-Pekka Tennilän tekstiin Muista olla rohkea. Kyseessä oli moderni, vähämelodinen ja harmonialla ja lauserytmeillä leikkinyt kuoroteos.

Vast’ikään sävellyskilpailumenestystä hankkineelta Moilaselta on lupa odottaa paljon. Ylimääräisenä numerona kuultiin vielä M.A. Nummisen mainio Jänikset maailmankartalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.