Suomen keskiajan kivikirkot - Markus Hiekkanen

MARKUS HIEKKANEN Suomen keskiajan kivikirkot Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. 650 s.

Suomessa on kaikkiaan 104 keskiaikaista kivikirkkoa, sakastia tai kirkon rauniota. Kristinusko on vanhempaa perua kuin 1200-luvun puolivälin jälkeen rakennetut harmaakivikirkkomme. Ennen kivisiä kirkkoja katoliset messut pidettiin puisissa kirkoissa.

Keskiaikaiset kivikirkot eivät enää ole keskiaikaisessa asussaan. Esimerkiksi Mikkelin kivisakasti on saanut jyrkän, goottilaishenkisen kattorakenteensa 1900-luvun alussa ja Sysmän kivikirkkoon lisättiin 1830-luvulla keskiajalle vieraat ristisakarat.

Keskiajalla kivikkoja rakennettiin sinne, missä oli kristillisiä seurakuntia. Eniten keskiajan kivikirkkoja on Varsinais-Suomessa, kaikkiaan kolmekymmentäyksi. Hämeessä niitä on vajaa parikymmentä ja Uudellamaalla, Satakunnassa tai Ahvenanmaalla kussakin reilu tusina. Kivikirkkojen nauha ylettyy Pohjanmaalta aina Keminmaalle, jossa sijaitsee Suomen pohjoisin keskiaikainen kirkko. Itäisimmät kirkot tai niiden rauniot löytyvät Viipurista, Venäjän puolelta.

Kirkkotieto päivitykseen

Markus Hiekkasen uraauurtavat tutkimukset osoittavat, että Suomen keskiaikaiset kivikirkot ovat nuoremmalta ajalta kuin on oletettu. Esimerkiksi Hattulan tiilikirkon ikä on viimeisen kahdensadan vuoden aikana nuorentunut yli 250 vuotta. Hiekkasen mukaan kirkko rakennettiin vuosien 1472-1490 välillä. 1800-luvun alun tutkimus oletti sen olevan 1220-luvulta.

Nykyiset tukijat käyttävät iänmäärityksessä apunaan aiemmin tuntemattomia tutkimusmenetelmiä, kuten puulustoajoitusta. Hiekkasen ansioksi on myös luettava aiempaa perusteellisemmat arkistotutkimukset ja arkeologisen tiedon järjestelmällinen hyödyntäminen.

Suomen keskiajan kivikirkot esittelee alue alueelta, kirkko kirkolta kohteet pohjakaavoineen, rakennuspiirteineen ja -vaiheineen. Myös kirkkojen kalkkimaalauksista, keskiaikaisista sisutuksista kuoriaitoineen, pää- ja sivualttareineen sekä uudella ajalla tehdyistä muutostöistä kerrotaan yksityiskohtaisesti.

Hiekkasen keskiajan kivikirkkoja koskevat tutkimukset on perustavaa laatua. Keskiajasta ja sen kirkoista kiinnostuneiden onkin syytä päivittää tietonsa Hiekkasen teksteistä, sillä monet aiemmat faktat eivät enää pidäkään paikkaansa. Hiekkasen mukaan esimerkiksi maamme kansallisaarteena pidetyt 'harmaakivikirkot' olivatkin alun perin kokonaan valkoiseksi kalkittuja.

Kiehtova matkaopaskin

Suomen keskiajan kivikirkot -teosta voi käyttää tutkimuslähteenä, hakuteoksena ja kesäretkien matkaoppaana. Kirjasta löytyvät myös kattavat viite-, kirjallisuus- ja hakuluettelot.

Keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin katolisella ajalla, jonka valtakausi Ruotsi-Suomessa päättyi reformaatioon. Tuolloin Kustaa Vaasa poisti kirkon verotusoikeuden ja takavarikoi valtiolle merkittävän osan kirkon omaisuudesta.

Hiekkasen mukaan keskiaikaiset, katoliset pyhimyskuvat ja jopa alttarikaapit säilyivät luterilaisissa kirkoissa pitkään. Esimerkiksi Huittisissa keskiaikainen alttarikaappi oli paikoillaan vielä 1750. Niinikään Sastamalassa alttarikaappien ja pyhimyskuvien oletetaan olleen kirkossa 1860-luvulle saakka.

MARJO-RIITTA SIMPANEN

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.