Supernaisten voimia etsimässä – Elina Lappalainen kirjoittaa mielellään lapsille, vaikka se on hänestä vaativampaa kuin aikuisille kirjoittaminen

Alun perin Elina Lappalaisen ajatus oli tehdä kirja tytöistä, matematiikasta, teknologiasta ja tieteestä. Lappalaisen kustantamo Tammi halusi kuitenkin tilata häneltä lasten tietokirjan Minna Canthista heti kirjailijan 175-vuotisjuhlavuoden alkuun.

Syntyi kompromissi Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset, joka kyllä lähtee liikkeelle Canthista ja Kuopiosta, mutta laajenee esittelemään myös kehitysbiologi Irma Thesleffin, tähtitieteilijä Liisi Oterman, presidentti Tarja Halosen, kirjailija-taiteilija Tove Janssonin ja yrittäjä Armi Ratian.

– Halusin nostaa tieteen, teknologian ja muiden alojen suomalaisia naisia esiin. He näyttävät lapsille erilaisia urapolkuja ja erilaisia vahvuuksia, joita ihmisestä voi löytää, kuopiolaislähtöinen Lappalainen kertoo.

Hän huomauttaa, että Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet eurooppalaisittain voimakkaasti sukupuolen mukaan.

– Se lähtee siitä, millaisiin asioihin tyttöjä ja poikia kannustetaan ja missä heidän nähdään olevan hyviä. Kannustetaanko tyttöjä matikkaan, kannustetaanko poikia lukemaan? Lappalainen kysyy.

– Pyrin olemaan osa sitä liikettä, joka kannustaa siihen, että ei jumiuduta vain sukupuolittuneisiin roolimalleihin siitä, mitä ihmisestä voi tulla.

 

Viime aikoina on ilmestynyt muitakin lastenkirjoja, jotka nostavat esiin suomalaisia naisia. Lappalainen arvelee buumin johtuvan siitä, että kirjoja on tarvittu paikkaamaan historiallista vinoumaa. Oman kirjansa hän sanoo eroavan muista tarinallisuutensa kautta.

– Uskon siihen, että lapset ovat älykkäitä ja heille voi kertoa vaikeistakin aiheista, mutta se on helpointa tehdä tarinan kautta ja niin, että tarinassa on samaistuttavat lapsihahmot, jotka voidaan tarinassa laittaa kysymään, ihmettelemään ja kommentoimaan asioita. Tarinallisuus ja käsittelytavan fokus kirjan naisten vahvuuksissa ja voimavaroissa on se, mikä erottaa tämän kirjan muista.

Ihmeellisessä Minnassa on kaksi lapsipäähenkilöä, Elli ja Hanna. Siskokset alkavat kerätä ranneketjuihin supernaisten voimakiviä, eli kirjassa esiteltävien naisten erityisiä vahvuuksia. Esimerkiksi Canthin supervoimaksi Lappalainen on nimennyt sinnikkyyden ja Janssonin voimaksi itseluottamuksen.

– Se, mikä yksittäinen voima kiteyttää ihmisen sisäisen palon, vaati miettimistä, että se tekisi oikeutta hahmolle.

Lappalainen onkin tehnyt taustatyötä tietokirjaa varten runsaasti. Hän toteaa, ettei lastenkirjaa voi tehdä ”haenpa vähän Wikipediasta” -menetelmällä.

– Lastenkirjoissa teksti on hyvin tiivistettyä, jolloin jokaisella lauseella täytyy olla paikkansa tarinassa ja sen täytyy kertoa jotain oleellista. Ihmisen tarina ja merkitys on voitava kirkastaa kovin pieneen tilaan, mikä vaatii sen, että tuntee hahmon läpikotaisin.

 

Lappalainen kävi aiemmin Kuopiossa tekemässä taustatutkimusta Minna-kirjaa varten. Samalla hän otti kirjan kuvittajaa Ilona Partasta varten valokuvia Korttelimuseosta, Kanttilasta ja yhteiskoulusta, jotta kuvituksesta tulisi totuudenmukainen. Esimerkiksi Korttelimuseon tapetit Minnan salongista ovat siirtyneet sellaisinaan kirjan kuvitukseen.

– Kaikilla kuvittajilla on hyvin erilaiset työskentelytavat ja -tekniikat. Ilona maalaa käsin pohjat, skannaa ne tietokoneelle ja tekee sillä sitten yksityiskohdat. Kirjassa on hyvin värikästä pintaa, vähän retroa, mutta iloista.

Tammikuun puolivälissä ilmestyvä Ihmeellinen Minna on Lappalaisen kolmas lasten tietokirja. Hänellä on jo suunnitelmat kolmesta seuraavastakin tietokirjasta, ja nimenomaan lapsille suunnattuina:

– Koska lastenkin täytyy saada tietää.

Ajankohtainen Canth yllätti positiivisesti

Elina Lappalainen päätti jo kouluikäisenä haluavansa toimittaja-kirjailijaksi ja ajatteli, ettei hän siksi tarvitse matematiikkaa. Aikuisena häntä on harmittanut oma asenteensa, ja siksikin hän haluaa tarjota tytöille roolimalleja tieteen parista.

– Myös Minna Canth oli taitava matematiikassa, Lappalainen huomauttaa.

– Hän oli loistava pelaamaan skruuvia ja taitava liikenainen, mikä perustui tarkkaan kirjanpitoon. Hän oli kiinnostunut luonnontieteistä ja aikansa teknologiasta. Canth tilasi ulkomailta kirjallisuutta ja uusia tiedejulkaisuja. Hän oli kiinnostunut vaikkapa darwinismista, mikä oli siihen aikaan radikaalia.

Juuri Canthin modernius, avara ajattelu ja suuntautuminen maailmalle yllätti Lappalaisen myönteisesti Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset -kirjaprojektin aikana.

– Olen vasta matkan varrella huomannut, mitä kaikkea minulla ja Minna Canthilla on yhteistä ja olen kääntynyt Minna Canth -faniksi. Canth ei ollut entuudestaan minulle kovin tuttu, vaikka olen kuopiolainen, mikä kertoo osittain siitä, miten aliarvostettu Canth Kuopiossa on, nykyään Espoossa asuva Lappalainen sanoo.

– Aliarvostuksesta kertoo Kanttilankin tilanne. On häpeä, ettei Minna Canthin kaltaisella kirjailijalla ole Kuopiossa kunnollista kotimuseota.

Canthin ajatukset ovat edelleen Lappalaisen mielestä ajankohtaisia. Juhlavuoden teema ”Mitä Minna tekisi?” liittyy hänestä siihen, miten paljon Canthilla on sanottavaa myös nyky-yhteiskunnasta.

– Canth kirjoitti paljon lapsiperheköyhyydestä – täysin ajankohtainen teema. Hän kirjoitti mielenterveydestä, oman aikansa syrjäytyneistä ja työntekijöiden asemasta. Työmarkkinakysymykset ja luokkasotaretoriikka ovat viime vuoden aikana olleet hyvin pinnalla. Me too -keskustelussa naisten seksuaalioikeudet ovat olleet pinnalla ja edelleen puhutaan myös naisten asemasta työelämässä ja naisten koulutuksesta, jotka olivat Canthille tärkeitä aiheita, Lappalainen luettelee.

– Eli monet hänen teemansa ovat valitettavan ajankohtaisia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .