Sylvia Plath: Paniikki-Johnny ja Uniraamattu (Suom. Jussi Korhonen. Basam Books 2014. 500 s.)

Amerikkalaisen Sylvia Plathin (1932?63) runoja lukenut haluaa todennäköisesti tutustua myös runoilijan proosaan ymmärtääkseen vähän paremmin, miksi kahden lapsen äiti ja kirjailija Ted Hughesin entinen vaimo työnsi päänsä kaasu-uuniin. Plathin proosasta on aiemmin suomennettu ainoaksi jäänyt romaani Lasikellon alla ja Sylvia Plathin päiväkirjat. Lisäksi hän kirjoitti jatkuvasti lyhytproosaa, josta osa on nyt käännetty.

Runoilijan ongelmien taustaa löydän näistäkin teksteistä, joissa on mukana myös otteita päiväkirjoista, mutta kuolemattomina teoksina harvaa voi pitää. Kun kirjailijan viimeistely puuttuu, vaikka novelleja ehti ilmestyä lehdissä, ainutlaatuisetkin sisäisen elämäkerran hetket hukkuvat massaan.

Nuoren, älykkään naisen näkökulmasta ei juuri poiketa, ja runollisesta tarkkuudestaan huolimatta yhteen napaan tuijottaminen ei useimmiten synnytä eläviä kohtauksia. Noin 70 jäljelle jääneestä tarinasta noin 30 otos tuntuu riittävältä.

Valikoiman toimittajan Ted Hughesin esipuheessa keskeneräisyyttä ei kaunistella. Luettelomainen kuvaus rauhoitti varmaan runoilijan mieltä, mutta jähmetti tekstin: ”Tyly tosiasia musersi voiman tai taipumuksen järjestää asia uudelleen tai nähdä se toisin. Tämä todellisiin olosuhteisiin rajoittuminen, mihin suurin osa hänen proosastaan jähmettyy, muovautui osaksi hänen myöhempien runojensa lujuutta ja totuutta.”

Valikoimaa lukiessa onkin muistettava, että Plathin maine perustuu edelleen hänen elämänsä viimeisen puolen vuoden aikana synnytettyihin runoihin. Lähes kaikki nyt julkaistu proosa on kirjoitettu ennen kuin esikoiskokoelma valmistui, kolme vuotta ennen runoilijan kuolemaa.

Kahden sivun Viitekehyksessä Plath on parhaimmillaan ennustaessaan: ”Minua ei huoleta, että runot saavuttavat suhteellisen pienen ihmisjoukon. Ne kulkeutuvat nytkin yllättävän kauas ? vieraiden joukkoon, jopa maailman ympäri. Kauemmas kuin luokanopettajan sanat tai lääkärin reseptit; jos niillä käy hyvä tuuri, ihmisen elinaikaakin kauemmas.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.