Tämä jakkara on säilynyt muuttumattomana 80 vuotta

Alvar Aallon myydyin huonekalu on kolmijalkainen jakkara numero 60. Korhosen tehtailta Suomesta on lähtenyt maailmalle 80 vuoden aikana yli miljoona jakkaraa.

Jakkaran syntymän aikoihin 1930-luvun vaihteessa eurooppalaiset suunnittelijat vannoivat selkeälinjaisten, yksinkertaisten huonekalujen nimiin. Nuori arkkitehti Aaltokin kävi 1929 Saksassa katsomassa, kuinka pieniä kaupunkiasuntoja saattoi sisustaa yksinkertaisesti, kauniisti ja helposti siivottaviksi.

– Ensimmäisen maailmansodan jälkeen arkkitehditkin kannattivat modernia yhteiskuntanäkemystä hyvinvoinnin jakamisesta, Alvar Aalto museon intendentti Kaarina Mikonranta kertoo.

Jo seuraavana vuonna Aalto ja puoliso arkkitehti Aino Aalto sisustivat näyttelyyn Helsinkiin pienen mallikodin, jossa nähtiin ensi kerran Aallon putkihuonekaluja, ei kuitenkaan vielä kolmijalkaista jakkaraa.

– Aalto alkoi aktiivisesti hakea sarjatuotantoon sopivia huonekaluja. Kaupunkeihin muutti paljon ihmisiä, oli selvää että tulevaisuuden huonekaluteollisuus tulisi perustumaan massatuotannolle.

Viipurin kirjasto 1935

Aalto halusi tehdä jakkaransa puusta, mutta puun taivutus tuotti ongelmia. Samoin hän halusi kiinnittää jalat yksinkertaisesti ruuveilla, ei monimutkaisin perinteisin liitoksin.

– Ratkaisuksi tuli puun pakottaminen prässissä kuumuuden, höyryn ja liiman avulla. Taivuttamisen helpottamiseksi massiivipuukappaleen päähän tehtiin ensin sahaukset, joihin upotettiin ohuet lamellipalat.

Aalto sai puuseppä Otto Korhosen kanssa kehittämälleen puuntaivutustekniikalle patentin monessa maassa. Jalkaa kutsutaan L-jalaksi.

Jakkara on minimihuonekalu monella tavalla. Kolmen jalan ja istuinosan yhdistelmässä ei ole mitään ylimääräistä: Muoto on koristelematon, selkeä ja yksinkertainen. Valmistustekniikan kehittelyyn käytettiin kuitenkin paljon aikaa, energiaa ja luovuutta.

Tuoli on myös kestävä ja pinottavana tilaaviemätön.

– Jakkarat voi pinota veistokselliseksi torniksi. Jakkaran ulkonäkö on säilynyt muuttumattomana 80 vuotta, ja silti se yhä miellyttää silmää, Mikonranta näkee.

Jakkara 60 on löytänyt paikkansa niin julkisista tiloista, kirjastoista, yliopistoista kuin kodeista, istuimena, apupöytänä, yöpöytänä, eteisen tuolina, varatuolina. Julkisista rakennuksista jakkara tuli ensimmäisenä käyttöön Viipurin kirjastossa 1935.

Lanseerattiin näyttelyssä

Jakkara 60 lanseerattiin Lontoossa marraskuussa 1933 Wood Only -näyttelyssä. Aalto keräsi potin ja vienti alkoi Englantiin.

– Aalto-huonekalut tulivat hyvään rakoon, niissä oli jotakin selkeästi uutta. Vientiä koskevat vuosien 1934–35 lähetyslistat ovat yhä tallella. Kahden vuoden aikana jakkaroita vietiin maahan lähes 2·000 kappaletta, valtaosa niistä oli kolmijalkaisia.

1934 pidetystä kotimaan näyttelystä myytiin noin 40 jakkaraa.

Jakkaran istuimista on variaatioita loputtomiin vaneroiduista mitä erilaisimpiin pintakäsittelyihin. Jakkaroita on valmistettu vuodesta 1934 lähtien myös nelijalkaisena. Koivujalkoja on petsattu, lakattu ja maalattu. Värit olivat alusta asti mukana, esimerkiksi istuimessa punainen, vihreä ja sininen;  sittemmin maalattiin myös jalat.

Vuoden 2012 mallistossa nähdään Aallon suunnitteleman Paimion parantolan (1928–1933) värein maalattuja jakkaroita. Keltainen on lattioista, vihreä seinistä sekä oranssi, valkoinen ja musta huonekaluista. Tänä vuonna Artek on kuvioinut jakkaroita mustavalkoisin muumikuvituksin.

Istuimen pintamateriaaleja ovat linoleum ja ikilevy. Istuimia on päällystetty myös erilaisin pehmustein.

– Jakkaralla ei ollut vartioitua pintaa vaan tilaaja sai halutessaan määritellä haluamansa värit. Esimerkiksi Englantiin meni korallinpunaisia istuimia.

Paljon kopioita

Aalto-museon kokoelmiin kuuluu 91 Aalto-jakkaraa, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Jakkaroita on sekä hankittu itse että saatu lahjoituksina julkisista laitoksista ja yksityisiltä henkilöiltä. Vanhimmat jakkarat ovat harvinaisuuksia.

Keräilijöiden harmiksi Aalto-jakkaroiden ajoittaminen ei ole yksinkertaista.

– Maalipinnasta ei jakkaran varmaa syntyvuotta useinkaan pysty määrittämään. Jalkaosan sahausaukkojen lukumäärä kertoo, onko jakkara valmistettu ennen 60-luvulla tullutta hydraulista prässiä. Vanhoissa jaloissa sahausaukkoja on neljä, uudemmissa viisi.

Valmistustekniikkaa tutkimalla voi erottaa aidot tuolit kopioista.

– Markkinoilla on paljon suvereeneja kopioita Aalto-jakkarasta. Hyvästä tuotteesta tulee aina kopioita. Jos tuolissa lukee Made in China ja jalat ovat laminaattia eivätkä puuta, kyseessä ei ole Aalto-jakkara.

 

Jakkara tekee historiaa -näyttely Alvar Aalto -museossa 8.9. saakka. Avoinna ti–su kello 11–18.

Uusimmat

Kulttuuri

Elokuva-arvio: Kriitikon sydäntä särkee: jatko-osa ei yllä kulttielokuvaksi nousseen Iron Skyn tasolle

"Että katsoja poistuu salista kosketettuna, sellainen naiivi unelma mulla on", sanoo Jarno Kuosa – hänen ohjaamansa Sydänmaa on kaupunginteatterin kevään päätuotanto

Taiteen ja tieteen tukija Keski-Suomen kulttuurirahasto tukee ensimmäistä kertaa pelialaa sekä taidetta hoitolaitoksiin – apurahoja jaetaan tänä vuonna 620 000 euroa

Suomalainen suursarja esittää ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä – pääosissa Pohjoismaiden suurimpia tähtiä

Taidekeskus Salmela juhlii kesällä 30-vuotisuuttaan – mukana muun muassa Rafael Wardi, Samuli Alonen ja Juhani Saksa

Jyrockin esiintyjistä yli puolet naisia – indiemusiikin festivaalia vietetään Ilokivessä

Suru ja taikuus pokkasivat Suomen Nuorisokirjailijoiden palkinnot

Teatteriarvio: Jyväskylän Nykyteatteriyhdistyksen robottinäytelmän nostattamat ajatukset ovat polttavia ja perustavanlaatuisia, eikä niitä voi kytkeä pois päältä

Jyväskylän kaupunginteatteri esittelee kevätkauttaan yleisötapahtumassa tiistaina

Jaakko Kuusisto sävelsi Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-voittaja-romaanista oopperan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.