Tajunnan tilat liikkeessä

TANSSI

Susanna Leinonen Co: Sokea mieli Jyväskylän teatteritalossa 24.4.2012

Vuosi sitten ensi kertaa esitetty Sokea mieli -teos saavutti tiistaina kiertueensa yhden etapin ja yleisön Jyväskylässä.

Nykytanssin kansainvälisillä areenoilla Susanna Leinonen Co on arvostettu tekijäryhmä – eikä suotta. Tanssiteoksen eri osa-alueet solahtivat myös Jyväskylän esityksessä yhteen maagisen varmasti ja samalla äärimmäisen hiottuina.

Esitys synnytti poikkitaiteellisen ja osin myös spektaakkelinomaisen kokonaisuuden, jossa ei silti ollut mitään turhaa.

Videokuva loihti aluksi katsojan eteen kuin verkkokalvon, seitinkaltaisen muistijäljen, jossa kuvat kelluivat unien katkonaisen virran tapaan. Musiikkiin lomittui suhinaa ja säröä luoden vaikutelmaa taajuudesta, jolla ei ole oikeaa kanavaa. Lumisade sädehti kuvien välissä kuin tv:n ruudulla tai kuin lasikuvun alla koristepallossa.

Mielensisäinen maisema ja avaruus asettuivat näyttömötilaan konkretisoituneina liikkeiksi, äänellisiksi elementeiksi ja visuaalisiksi kuviksi. Yhteyden saamisen ja tavoittamattomuuden tematiikka avautui näiden myötä aina uusiin tasoihin ja tiloihin: hahmo kietoutuneena valkokankaaseen kuin oman mielensä myrskyyn ja sisäiseen draamaan, yksinäinen hahmo tumman taivaan ja tähden alla kuin eksistentiaalisessa olemisen avaruudessa, tanssijahahmot vartijoiden ja sotilaiden kaltaisissa ryhmittymissä pakotetun rytmin ulkoaohjatussa todellisuudessa, ja sitten lopulta myös dialogissa toisen kanssa, kontaktissa, jossa todellinen yhteys ja läsnäolo on löytymäisillään.

Tanssiteoksen rytmiikka syntyi kehon syklisten kiertoliikkeiden dynaamisesta virtauksesta, joka sai vaikuttavan kontrastin toisteisesta ryhmäliikkeestä, veistoksellisista liikemaisemista ja vahvan keskinäisen kontaktin luovasta duetosta kahden tanssijahahmon välillä. Liikkeiden ajoitus ja rytmitys oli viimeisen päälle tarkkaa ja kuitenkin hyvin monimuotoista: vastaansanomaton osoitus ryhmän yhtenäisyydestä ja huikeasta yhteentanssimisesta.

Koreografia koostui useammasta osiosta, joista kukin kesti ajallisesti melko kauan. Osioiden sisällä toisteisuudesta tuli alleviivattua, ja liike sinänsä ’an sich’ korostui ilman suuntaa tai tiettyä päämäärää. Sokea mieli syöksyi voimalla tajunnan sokeaan lähteeseen, jossa liike on ensijaista ymmärtämiseen ja tietoisuuteen nähden.

Teos tuntuikin kysyvän, missä määrin todella näkee itsensä ja toisen. Miten näkeminen – ja ymmärtäminen – alkaa, miten ja missä se loppuu.

REIJA PALTTALA

Koreografia: Susanna Leinonen. Musiikki: Kasperi Laine. Puvut: Erika Turunen. Valosuunnittelu: Marianne Lagus. Visuaalisuus ja video: Marianne Lagus, Jouka Valkama, Susanna Leinonen. Tanssijat: Elina Häyrynen, Kaisu Hölttä, Maija Kiviluoto, Natasha Lommi, Pekka Louhio, Sam Vaherlehto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.