Teatteri Ilona: Herran huone

Esitys 5.7.2015

Teatteriesitys kirkossa? Keskiaikaiset uskonnolliset mysteerinäytelmät tulivat ennakolta mieleen. Niistä käsikirjoittaja ja ohjaaja Reijo Paukku kertookin ammentaneensa Herran huone -näytelmäänsä.

Teatteri Ilonan yhteistyössä seurakunnan kanssa toteuttama esitys juhlii 200-vuotiasta Kangasniemen kirkkoa. Tuore näytelmä kertoo kirkon rakennuksen vaiheista, joissa on mukana todellisiin henkilöihin perustuvia johtohahmoja sekä lukuisia kansannaisia ja -miehiä.

Esitys vaikuttaa monitaiteisella ajattelulla pohjustetulta ja se hyödyntää mielenkiintoisesti paikallishistoriaa. Valaistus on hienovaraisen dramaattinen ja musiikki vanhaa ja kaunista, toisella puoliskolla lisänä uusia sävellyksiä ja komea elävänä soitettu urkukappale.

Vanha kirkko on palanut ja uuden rakentamiseen täytyy hakea lupaa maaherralta. Kirkkoherra Molander (Kimmo Pylvänäinen) ja nimismies Limatius (Jari Markus) saavat kuitenkin vastaansa kyläläisiä, jotka tahtoisivat kirkon rakennettavan omille kulmakunnilleen.

Levollisessa, tarinaltaan yksinkertaisessa tekstissä merkittävinä toimijoina ovat lisäksi rakennusmestari Matti Salonen (Tero Paukku) sekä kaksi sepitettyä nuorta, Vappu (Helena Vepsäläinen) ja puuseppä Samuli (Onni Tulla).

Ohjaaja käyttelee luontevia ja erittäin ilmeikkäitä näyttelijöitään taitavasti, ei ainoastaan roolihahmoina, vaan joukkokohtauksissa myös ääni- ja visuaalista maisemaa sekä tunnelmaa luomaan. Hienon puvustuksen tukemana ryhmä saa aikaan uskottavantuntuisen vaikutelman 1800-luvun Suomesta, jossa ihmisten elämä ja yhteiskunnalliset asemat eroavat selvästi nykyisistä.

Kirkko, sekä instituutiona että rakennuksena, on tässä maailmassa äärimmäisen tärkeä. Esityksessä on hauskoja inhimillisiä elämisen ja ristiriitojen hetkiä ja lisäksi yleviä kohtauksia, joissa juhlitaan elämänkaaren merkkikohtia tai saadaan innoitusta korkeammilta voimilta.

Esitys on aika pitkä, hyvin reilusti yli kaksituntinen väliaikoineen. Toisella puoliskolla jännite lopulta löystyy, kun jotkin kohtaukset venyvät pidemmiksi kuin sisältö kantaisi ja hartaus tuntuu itsetarkoitukselliselta.

Valtaosaltaan näytelmä on kuitenkin kekseliäästi rakennettu ja viehättänee yli uskonto- tai paikkakuntarajojen. Roolihahmoja tarkastellaan etäännyttävän välimatkan päästä ja arkikokemuksen ulkopuoliset elementit, kuten enkelit, rakentavat esityksen maailmankuvaa.

tapio hannikainen

Ja katsojahan istuu juuri siinä puukirkossa, josta näytelmässä on koko ajan kysymys. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla rakentamisesta tarkemminkin, esimerkiksi yksityiskohtia ajan arkkitehtuurista tai historiallisista tapahtumista, mutta tällaisenaankin esitys on vaikuttava kokemus.

Teksti, ohjaus, visualisointi: Reijo Paukku. Rukouksen sävellys: Ilari Hämäläinen. Urkukappale: Petros Paukkunen. Valot: Reijo Romo. Rakenteet: Simo Ravolainen. Tarpeisto: Vilho Nyyssönen, Tuomas Penttilä. Puvut: Piia Arkko. Rooleissa mm: Kimmo Pylvänäinen, Tero Paukku, Jari Markus, Onni Tulla, Helena Vepsäläinen, Anna-Liisa Minkkinen, Pia Kärkkäinen-Hannikainen, Oiva Koljonen, Päivi Toivanen, Tuula Tulla, Sirkka Ravolainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.