Teatteriarvio: Huoneteatterin uutuusnäytelmä on ronskia satiiria - paikoin häiritsevän karski, mutta etenee sujuvasti

Huoneteatteri

Maanalainen armeija iskee jälleen

Esitys 5.12.2018

Huoneteatteri on tarttunut Kirsi Sulosen ohjauksessa melkoiseen runsaudensarveen. Vaikka yhdeksän tuotantokautta esitetyn brittikomedian Maanalainen armeija iskee jälleen näytelmäversio on parin tunnin tiivistelmä sarjasta, tiivistämisen toivoo toki sujuvan luontevasti ja ilman sekavuutta.

BBC:n suosittua historiallista Maanalainen armeija -draamasarjaa parodioivan näytelmän keskiössä on toisen maailmansodan aikainen ranskalainen maalaiskylä. Siellä pienen kahvilan omistajalla Renéllä (Heikki Susiluoma) on rakkaussuhde molempien tarjoilijoidensa Yvetten (Jenna Simpanen) ja Mimin (Johanna Joutsen) kanssa. Kaikki muhinointi tapahtuu tietenkin Renén vaimon Edithin (Maarit Laakkonen) selän takana.

Salailu ei rajoitu henkilökohtaisen elämän alueelle. Renén kahvila on samalla sekä saksalaisten miehittäjien suosiossa että Ranskan vastarintaliikkeen yhteystukikohta brittiläisiin, ja pelkurimainen René mielistelee kaikkia osapuolia parhaansa mukaan.

Näytelmässä on paljon farssin ja satiirin aineksia, mutta fyysistä koheltamista olisi piisannut vähäisempikin määrä.

Tuo koheltaminen toimii esimerkiksi tarkoituksellisen kömpelösti toteutetussa kabaree-esityksessä, jossa Edithin karski ulosanti ja laulutaidottomuus ovat kuin halpaversio Édith Piafin esiintymisestä.

Satiiri ilmenee ennen kaikkea eri kansallisuuksiin liitettyjen stereotypioiden pilkkaamisena sekä röyhkeän sovinismin kuvaamisena. Erityisesti sadistilta haiskahtava Gestapon edustaja Flick (Aapo Salonen) ja häneen ihastunut korpraali Helga (Heidi Maaranen) nousevat esiin järjestelmällisyyttä palvovina natsikarikatyyreinä.

Sen sijaan fasismin toisen puolen eli Italian edustajan, upseeri Alberton (Eeli Mikonranta) hahmo on paikoin turhankin groteski ja jää siksi alussa hieman etäiseksi.

Sulosen ohjauksessa näytelmän provosoiva ja kaksimielinen anti ei jää häpeilemään itseään, vaan etenee sujuvasti.

Sekavuutta ja säröisyyttä esiintyy muutamaan otteeseen, mutta parhaimmillaan kohtaukset ovat loistavia ja luovat esityksestä hyvin ammattimaisen vaikutelman.

Ehkäpä näytelmän ronskin sisällön häiritsevyys kumpuaa juuri siinä kuvattavan kyseenalaisen aatemaailman kylmäävästä ajankohtaisuudesta Euroopassa. Maanalainen armeija iskee jälleen ei kuitenkaan 1980-luvullakaan tehnyt yhtä puhdistavalla tavalla natseista ja fasisteista pilkkaa, kuin vaikkapa elokuvaohjaaja Ernst Lubitschin hillitön musta komedia Ollako vai eikö olla vuonna 1942.

Käsikirjoitus: Jeremy Lloyd & David Croft. Suomennos: Aino Piirola. Ohjaus: Kirsi Sulonen. Lavastus: Marjo Riuttanen & Mikko Levula. Rekvisiitta: Riikka Vatanen & Iris Korhonen. Puvustus: Pipsa Hyttinen. Valosuunnittelu: Arto Saarelainen & Roope Jormakka. Tekniikka: Anna Hänninen & Sari Mikkelsson. Äänisuunnittelu: Anna Hänninen & Ari Järvinen. Rooleissa: Heikki Susiluoma, Maarit Laakkonen, Jenna Simpanen, Reetta Kivinen, Johanna Joutsen, Matti Mali, Heidi Maaranen, Eeli Mikonranta, Aapo Salonen, Aki Reinikainen, Hanna Vertanen, Sari Villanen, Lauri Laakso, Timo Kekkonen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .