Teatteriarvio: Riihiteatterin Heinähattu ja Vilttitossu on t asapaksua seikkailua

Taulun Riihiteatteri

Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset

Ensi-ilta Toivakan Kankaisten kylällä 6.7.2018

Ruuhipirtin teatteriväki on siirtynyt Taulun kartanon riihen suojiin arvaamattomilta kesäsäiltä. Ensimmäisenä näytelmänä uusissa puitteissa esitetään Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset. Kokonaisuus on paljolti Jyväskylän kaupungin teatterissa vuosikymmenet näytelleen Mikko Kaurasen toteuttama.

Lastenkirjoista tuttu Kattilakosken perhe lähtee mökkilomalle. Sattumoisin poliisit Isonapa ja Rillirousku osuvat heidän naapureikseen, vaikka poliisit olisivat halunneet pysytellä lomallaan mahdollisimman kaukana Kattilakoskista. Seuraa monenlaista kommellusta, kun poliiseista sukeutuu puolivahingossa Rubensin taiteilijaveljekset.

Esiintyjät asettuvat lavalle varmoin ottein, vaikka välillä joudutaankin turvautumaan kuiskaajan vihjeisiin. Kohtaukset etenevät sujuvasti ja näyttelijöiden välinen vuorovaikutus toimii. Esityksestä jää kuitenkin aavistuksen tasapaksu maku, mihin voisi auttaa eri kohtausten terävöittäminen.

Vahvimmin roolisuorituksista erottuvat Kaurasen hassusti hötkyilevä Rillirousku ja Tilda Hämäläisen räväkän vastahankainen Vilttitossu. Hämäläinen antaa äänensä kuulua ja eleittensä ulottua ääriin asti, mutta osaa myös hienovireisemmän ilmaisun. Bea Janhosen esittämä Heinähattu käyttäytyy hillityn tyylikkäästi silloinkin, kun hän nappaa Isonavan (Risto Montonen) ja Vilttitossun nenän edestä näiden himoitseman suklaavanukkaan.

Halibullenin neitäjä esittävät Tiina Kirri ja Salli Marttinen muodostavat leppeän suvannon kohelluksen keskellä. Montoselta onnistuu selkeä replikointi jopa munkki suussa. Ylipäätään koko näytelmän ajan ainakin eturivin katsoja saa nauttia hyvästä kuuluvuudesta.

Hieman karu lavastus sekä vanha musiikki tuovat mieleen menneen maailman. Näyttelijät käyttävät pientä lavaa tasapainoisesti, ja lavassa riittää syvyyttä: kun etualalla vedetään lemmenkohtausta, taempana mahdutaan hyvinkin juoksemaan joukolla edes takaisin kohtausten toisiaan häiritsemättä.

Yleisö elää esityksessä mukana. Hannele Puttonen saa ansaitut väliaplodit Lähteellä-laulun sooloesityksestä. Tapani Pänkäläisen isä Kattilakoski hauskuttaa lähinnä aikuisyleisöä lakonisilla välirepliikeillä. Käsiohjelmassa ei turhaan toivoteta tervetulleeksi koko perhettä komean kokoiseen Taulun Riihiteatteriin. Teatterihetkeä kokonaisuudessaan sävyttää lämmin ja kotoisa tunnelma.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .