Teatteriarvio: Suoraan kesäteatterin syvään päähän

Taipaleen kesäteatteri valitsi heti ensimmäiseksi produktiokseen Väinö Linnan klassikon.

Taipaleen kesäteatteri

Tuntematon sotilas

Ensi-ilta VPK:n talon pihalla Hallissa 8.7.2017

Kenttäharmaisiin pukeutuneet sotamiehet pitävät sulkeisiaan männikön reunustamalla pienellä hiekkakentällä, jonne on kaivettu sekä juoksuhauta että korsun seinät. Ei vaadi kummoista mielikuvitusta, että näkymän voi siirtää Karjalankannakselle seitsemän vuosikymmentä takaperin.

Hallissa toimiva Taipaleen kesäteatteri on ladannut kerralla kovat piippuun, ja valinnut ensimmäiseksi produktiokseen ei enempää eikä vähempää kuin Väinö Linnan klassikon Tuntematon sotilas. Ainakaan kunnianhimon puutteesta ei voi Taipaleen kesäteatteria syyttää. Ilmestyskirja ensi kesänä?

Kunnianhimon koko suuruus valkenee kuitenkin vasta kun rupattelee ohjaajan, teatterikonkarin ja oopperalaulaja Jukka Saarmanin kanssa: mies nimittäin aikoi alunperin säveltää aiheesta musikaalin!

– Petteri Linna ei kuitenkaan lopulta antanut lupaa sovittaa tätä musikaaliksi. Olisin säveltänyt sen itse. Mentiin sitten tuolla Juha Hurmeen Jyväskylän Kaupunginteatterille tekemällä dramatisoinnilla.

Näyttelijät ovat pääsääntöisesti myös Saarmanin lauluoppilaita Autere-opistolta. Ensimmäisen puoliajan lopulla kuullaankin yksi moniäänisen mieskvintetin esitys, joka kaikuu komeasti näyttämön taustalla aukeavassa pienessä kanjonissa.

Iältään hieman varttuneemmat näyttelijät onnistuvat Saarmanin ohjauksessa kanavoimaan nuorten sotamiesten tunteet. Olavi Neulasen mainiosti näyttelemä veijarimainen keskushahmo Antero Rokka muistuttaa monessa suhteessa Reino Tolvasen klassista alikersanttia. Upeissa rooleissa on myös Pertti Takanen rauhallisena joukkojen johtaja Koskelana, sekä tuplaroolin Lehtona ja Ukkolana tehnyt Markku Hangaslahti.

Ensimmäinen puoli esityksestä on luonteeltaan optimistisempi: huumori on kevyttä ja sanailu rempseää. Mahtavan Saksan tukemat sotaponnistukset vievät sotilaan suon yli aina Pietariin asti niin, että heilahtaa! Jälkimmäisellä puoliskolla alkaa krapula, ja yhdellä silakalla ei kotimaata puolusteta kauaa ylivoimaista vihollista vastaan.

Taipaleen kesäteatterin esityksen ytimessä on sotilaiden yhteishenki, kieli ja tunteet. Pahimpien taisteluiden piirtyessä mielikuvituksen näyttämölle löytyy sotilailta aina jotain hirtehistä sanottavaa joka auttaa kestämään sodan hirveydet.

Yleisön puolelta tavoitetut hallilainen Maija Salminen ja vantaalainen Liisa Mäkinen äityvät esityksen jälkeen vuolaisiin ylisanoihin.

– Ällistyttävän hyvä! Todella paljon hyviä kohtauksia ja hahmoja, erityisesti Lehdon näyttelijä jäi mieleen. Käyn paljon ihan ammattiteatterissa, enkä osannut odottaa täältä mitään tämän kaltaista, kehuu Mäkinen.