Teatteriarvio: Urinetown on totista polemiikkia melodraaman huumorin keinoin

Teatteriyhdistys Kulissi

Urinetown

Ensi-ilta Survo-Korpelan ladossa 19. 7. 2019

 

Jos kusettaa, muttet suostu maksamaan vessamaksua, tulee rangaistus ja lopullinen lähtö pelottavaan ja tuntemattomaan Kusikaupunkiin. Näin ainakin Survo-Korpelan latoteatterin musikaalissa Urinetown.

Greg Kotis sai musikaaliinsa idean Euroopan-matkallaan törmättyään siellä maksullisiin julkisiin käymälöihin. Kaikesta voi tarinan siis luoda.

Musikaaliin on lisäksi upotettu kosolti poliittista satiiria, epätasa-arvon sydänääniä, hippiaatteiden lumousta ja totta kai myös rakkauden ryytimaa.

 

Ilmaisullisesti esityksessä on riemastuttavia jälkiä lumppuoopperoista ja Hollywood-musikaaleista.

Tyylien ja jäljitelmien sekamelskasta kehkeytyy omaperäinen ylöspano. Myös Mark Hollmannin säveltämä musiikki on kollaasi eri musiikkityylejä, tosin varsin vaikein melodian kuljetuksin. Tarttuvaa hittiä ei löydy, ja laulullisesti esittäjät ovat haastavien nuottien äärellä.

Matti Tolvasen suomennos ei kiitettävästi istuta tekstiä musiikin rytmitykseen. Suomen kielen painolliset tavut ovat säännölliset ja pitkien sanojen juurruttaminen rytmiin vaatisi paljon tarkempaa analyysiä. Puutteiden tähden sanoista on nyt vaikea saada selvää.

 

Se mikä tekstissä menetetään ei liene kuitenkaan korvaamatonta, sillä Anne Joutsimäen luomat koreografiat joukkokohtauksiin ovat ilmiömäiset! Lava pursuaa energiaa, sykettä, syyhyttäviä tyyppejä, joiden vetovoimaisuudesta on yhtä lailla kehuminen puvustajaa (Silke Valkeinen) kuin maskeeraajaakin (Tea Pajukanta).

Soolo-osuudet ovat laulullisesti sinne päin; epäpuhtaudet sulautuvat siedettäviksi, koska esittäjät antavat anteeksi pyytämättä palaa myös nuotin vieressä. Päästään ylpeästi siihen, mihin taito riittää. Heidi Laasasen lauluvalmennus lienee ansiokkaasti tämän asenteen takana.

Dystooppinen maailma on kehittynyt luonnonkatastrofeista, joten profeetallinen ilmastoteemakin vuonna 2001 ensiesityksensä nähneessä musikaalissa kummittelee – ajankohtaisempana kuin koskaan.

 

Huomiseen silti uskotaan vahvasti. Taistelu elämän puolesta tuhoavuutta vastaan saa vallankumoukselliset mittasuhteet humaanin paremman maailman luomiseksi.

Hauskuus sen sijaan löytyy ohjaaja Tolvasen melodramaattisista neronleimauksista: koko esityksen ajan tulvii mitä osuvampia, yllätyksellisempiä ja riemastuttavampia toiminnallisia yksityiskohtia melodraaman suomassa ilmaisuvapaudessa.

Urinetown on nykymusikaali Broadwaylta, parhaan musikaalin palkinnonkin voittanut spektaakkeli, jonka maailmanensi-iltaan tarvittiin kokeilevuudestaan tunnettu teatteri. Brechtiläisiin asetelmiin rakennettu suomenkielinen kantaesitys sopii siis mitä parhaiten nuorisoteatteriksi leimautuneen Kulissin ohjelmistoon.

 

Käsikirjoitus ja sanoitus: Greg Kotis. Sävellys ja sanoitus: Mark Hollmann. Suomennos ja ohjaus Matti Tolvanen. Koreografia: Anne Joutsimäki. Laulun ohjaus: Heidi Laasanen. Bändin ohjaus: Juho Kosonen. Lavastus: Toni S. Halonen, Marjo Riuttanen. Puvut: Silke Valkeinen. Maskeeraus: Tea Pajukanta. Hiukset: Suvi Honkakoski. Valot: Satu Hokka, Mikael Minkkinen. Rooleissa: Sakarias Liukko, Petra Luukkainen, Aarni Auerniitty, Aleksi Mäenpää, Taru Mäkinen, Jenny Haapalainen, Olli Heikkinen, Tanja Oittinen, Aaro Viitanen, Silke Valkeinen, Jussi Gustafsson, Juuso Porras, Petra Blinnikka, Marjukka Valtanen, Pia Rydman, Hanna Hämäläinen, Siiri Kautto, Niina Kupari, Anu Rajala, Viivi Fors, Maarit Oittinen, Marjo-Hannele Kalliotähti, Juulianni Lehtolahti, Satu Nyqvist.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .