Teatterissa: Ihmisiä, kuten mekin

Teatteri Kuhauksen Kätkäläinen ei kaihda suuriakaan kysymyksiä.

Kätkäläisenä tunnettu Pietari Aholainen rakensi aikoinaan kalamajansa luvatta naapurinsa, Aimo Hurskaisen, maille. Hurskainen antoi asian olla naapurisovun nimissä.

Myöhemmin Hurskainen lohkoo tontteja rannalta ennakkoperintönä pojilleen, joista yksi laittaa heti omansa myyntiin, ja kuinka ollakaan – ostaja on venäläinen!

Omin käsin miestöllinsä rakentanut Kätkäläinen ei todellakaan riemastu siitä, että hänen ikioma paikkansa on uhattuna!

Vielä epäilyttävämmäksi asian tekee se, että ostaja on rys… siis, venäläinen. Eihän tällainen peli vetele! Tämä asia on otettava naapuri Hurskaisen kanssa puheeksi välittömäksi!

Tässä lähtökohdat monivaiheiseen tarinaan, jossa ei kaihdeta suuriakaan teemoja. Teatteri Kuhauksen kesäesityksen ohjannut Iiris llmonen kertoi halunneensa nimenomaan tarinan, jossa on merkitystä ja sisältöä.

Tammikuusta asti yhdessä harjoitellut noin 15-henkinen ryhmä koostui paikallisista harrastajateatterinäyttelijöistä. Olipa mukana yksi ensikertalainenkin sekä pari aivan uutta leivonmäkeläistä!

Esitys

Lämpimään, aurinkoiseen kesäiltaan ja maalaismaisemaan luontevasti istuva, vuonna 1950 rakennettu Leivonmäen Urheilutalo tarjoaa mukavat ja tilavat puitteet. Esityksen aloittava haitari-ikivihreä Rantakoivun alla virittää tunnelmaan.

Tarinan oleellisin tapahtumapaikka, Kätkäläisen (Jari Tapper) kalamaja, on lavan takaosassa. Siellä tämä kansan syvien rivien edustaja vuoleskelee totuuksiaan ja veistelee vaimonsa Iitamarian (Sirkka Virtanen) kanssa pitkän aviollisen rakkauden dialogia.

“Voi hyvä ihminen! Eihän tuonne kahta mahu”, puuskahtaa Iitamaria, kun Kätkäläinen esittelee kalamajaansa ja ehdottelee päiväunia.

“Mahtuu sinne kun ollaan piälletysten.”

“Vai piälletysten! Elä kehtoo, vanha mies!”

Seuraa kirjavia vaiheita, joiden aikana tutustutaan venäläisiin sekä suututaan ja lepytään vähän itse kuhunkin. Tonttikaupat tietenkin saavat aikaan tiukkaa kunnallistason suhmurointia ja paikallislehti Salokylän Sanomat tuntuu olevan pihalla kuin lumiukko.

Kyläläisiäkin alkaa jo epäilyttää, että Ehkei Ruojankylän ihmisten maita, mantuja ja rauhaa uhkaakaan tämä tontin ostanut venäläinen, vaan jotkin vielä suuremmat, pelottavammat voimat. Pitäisiköhän tuolle maahanmuuttajalle kääntää selkä vai ojentaa käsi?

Huutavan ääni korvesta kuullaan tarinassa monesta näkökulmasta. Hurskaisen Alma suri sitä, etteivät tiluksia perinnöksi saaneet pojat edes halua käydä siellä, vaan lomailevat mieluummin Toscanassa.

Vaikuttavimmat ja puhuttelevimmat puheenvuorot ylevistä humanistisista teemoista esityksessä lausuivat vähäpuheinen vaitonainen Armo Hurskainen sekä rakkaudesta puhunut, vain muutaman sanan suomea osaava, venäläinen Volodja.

Yllättävä lavastuksellinen seikka oli dramaattisessa loppukohtauksessa salin sivuovesta sisään kaatunut monimetrinen koivurunko. Siinä vähän säpsähti.

Yleisö

Leivonmäen urheilutalon saliin mahtuu mukavasti noin 100 katsojaa. Ensi-illassa oli 53 katsojaa, seuraavana iltana oli ollut 105 ja nyt kolmannessa esityksessä 69, joka tuntui aivan sopivalta määrältä.

Leivonmäkeläiset Reijo ja Marja Iikkanen olivat tulleet esitystä katsomaan tyttärensä Hennan kanssa.

– Hyvä esitys se oli! Kaikki osasivat roolinsa eikä sitä tarvinnut kuiskaajienkaan paljon kuiskailla sitten, vaikka pitkiäkin rooleja oli, kehui Reijo Iikkanen..

– Taattua tavaraa! Tätä tulee aina katsomaan joka kerta. Nämä näyttelijät ovat niin aina hyviä! kertoi Marja Iikkanen.

– Puolitoista tuntia meni oikein hyvin, oli Hennan, 21, mielipide.

Kutkuttavin hahmo Iikkasten mielestä oli Kätkäläinen.

– Lähtökohdat olivat ne, että venäläiset vievät meidän metsät ja naiset ja kaikki… Kouvolassa, Savonlinnassa ja Imatralla on ollut niitä tonttikauppoja. Minä olisin vähän samoilla linjoilla kuin se Hurskainen, että ei pitäisi myydä pätkääkään! nauroi Reijo.

Maijan mielestä esitys kertoi viime kädessä suvaitsevaisuudesta.

– Ensin maahamme tulee vieraita ihmisiä, mutta sopu sijaa antaa, kun huomataan, että sitä ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kaikki!

Teatteri Kuhaus: Kätkäläinen ja naapurin mies. Alkuperäisteksti: Simo Hämäläinen. Ohjaus: Iiris Ilmonen. Paikalla käytiin 29. 6.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.