Teflon Brothers: Isänpäivä (Johanna Kustannus)

Heikki Kuulan, Pyhimyksen ja Volin muodostama Teflon Brothers on kehitysvaiheessa, jossa rap-yhtyeestä muovautuu laajallekin kuulijakunnalle sopiva, mutta astetta ambivalentimpi kreisibailauttaja. Trio nojaa nyt vahvemmin edellislevynsä listoille nostaneeseen dancesoundiin, jonka estetiikka paikantuu kansikuvaa myöten johonkin muutaman vuosikymmenen taa.

Toimivasta konseptista huolimatta toteutus ansaitsee vai–suhkot aplodit.

Isyyttä enemmän tai vähemmän kantavana teemanaan pitävä albumi venyy ja paukkuu kuin purkka. Alun murheellisen Pikkusiskon pienten kuolemien kavalkadin ja päätösraita Norsussa vierailevan Dxxxa D:n mihinkään liittymättömän edustuspuheen väliin on survottu yhtä jos toista. Muun muassa lapsikuoro.

Aluksi keskenään ristiriitaiset teemat kielivät terveestä taiteellisesta kunnianhimosta, mutta alkavat pian haiskahtaa liiaksikin kolmikon sisäpiirivitsailulta. Se taas ei ole pitkässä juoksussa sisällöllisesti oivaltavin lähestymistapa.

Kokonaisuudesta jääkin mieleen lähinnä levoton käyskentely lainattujen nuoruusmuistojen parissa sekä autenttisuutta väistävät simulaatiot Suomi-isukkien arjesta ja juhlasta.