Tehtaan tytöt - unelmia muuttuvassa Kiinassa - Leslie T. Chang

LESLIE T. CHANG Tehtaan tytöt - unelmia muuttuvassa Kiinassa

Suom. Jaana Iso-Markku. Otava 2009, 464 s. Leslie T. Changin kirja käsittelee siirtotyöläisiä, tehtaan tyttöjä, taloudellista nousukautta elävässä Kiinassa. Tytöt muuttavat maalta kaupunkeihin työn perässä ja paremman elintason toivossa. Kupillinen riisiä ei enää riitä, vaan kulutusyhteiskunnan hyödykkeet houkuttavat.

Chang itse on Yhdysvaltojen kansalainen, jonka sukujuuret ovat Kiinassa. Teoksen myötä hän jäljittää sukunsa historiaa ja etsii omaa identiteettiään.

Chang kuvaa värikkäästi usean nuoren kaupunkilaistuvan tytön urakehitystä ja elämäntavan muutosta Kiinassa. Tarinat valottavat tehdaselämän nurjaa puolta huonoine työolosuhteineen ja pirstaloituvine ihmissuhteineen. Teollisuuden koneet määräävät elämisen rytmin.

Tarinoista välittyy enemmän positiivinen vapauden ja kokemisen riemu. On päästy eroon maaseudun ahdistavasta ja kahlitsevasta perinneyhteiskunnasta: olemme vapaita! Toisaalta side säilyy; tytöt lähettävät rahaa perheilleen maaseudulle. Heidän arvostuksensa nousee maaseutuyhteisön piirissä.

"I am a material girl"

Globaali talouskriisi koettelee nyt koko maailmaa, ja myös Kiina on saanut siitä osansa. Kiinan vienti takkuilee.

Kriisin ensimmäiset uhrit Kiinassa ovat alhaisen jalostusarvon sopimusvalmistajat, lähinnä tekstiili-, elektroniikka- ja leluteollisuudessa. Juuri näissä tehtaissa kirjan "sankarit", 14-17-vuotiaat työläistytöt tekevät kaksitoistatuntista työpäivää. Materialististen arvojen ja yksilökeskeisyyden nousu vanhan perinteisen "yhteisö ensin" -ajattelun tilalle muokkaavat tyttöjä ja heidän kulutustottumuksiaan.

Kännykkä, mp3-soittimet, hajuvedet ja rikas aviomies ovat monen tytön haaveita. Moraaliton, petoksellinenkin, liiketoiminta hyväksytään, kun pyritään kohti korkeampaa materiaalista elintasoa.

Joskus käy huonostikin. Tällöin siirtotyöläiset palaavat kotiseuduilleen, jossa tehtaan tytöillä on useimmiten odottamassa perhe ja pieni perhetila. Sieltä löytyy "rautainen riisikuppi", jos siirtotyöläinen ei saa työpaikkaansa pidetyksi kaupungissa.

Sukuyhteisö arvostaa palaajaa. Palaajahan tuo mukanaan sievoisen rahallisen lisän niukkaan maaseudun arkeen. Palaaja voi latautua kotona ja tehdä uusia suunnitelmia seuraavaa siirtotyömatkaa varten, josta hän ei enää ehkä koskaan palaakaan maalle takaisin.

Kirjan puolidokumentaarinen haastatteluaineisto on koottu nousukaudella. Tehtaan tyttöjen arki lienee juuri nyt koventunut.

Meillä kaikilla on kotona kiinalaista elektroniikkaa, joka on valmistettu pajoissa, joissa kirjan päähenkilöt työskentelevät. Siinä on hyvä syy lukea värikkäästi kerrottu ja Kiinan olosuhteita mielenkiintoisesti valottava kirja.