Teppo Kulmala – Radio Tuupovaara

Teppo Kulmala kuuluu suomalaisen kirjallisuuden monitoimiosaajiin. Hänet tunnetaan kirjallisuudentutkijana, erityisesti saksankielisen kirjallisuuden ja Hermann Hessen tuntijana.

Mutta paljosta muustakin Kulmala tunnetaan, näytelmäkirjailijana ja prosaistina. Pääteos Tupakoiva kala (Edico 2009) on monipuolinen ja mietteliäs romaani.

Tällä kertaa ajankohtaisin on pakinakokoelma Radio Tuupovaara, joka liittyy Iisalmessa asuvan kirjailijan oleskeluun Pohjois-Karjalan Tuupovaarassa sijaitsevassa taiteilijaresidenssissä. Seutu on kuntaliitosintoilussa yhdistetty Joensuuhun. Kulmala osoittaa useaan otteeseen liitoksen väkinäisyyden ja itsetarkoituksellisuuden.

Pakinat on laadittu radiopakinan muotoon ja yleensä ne päättyvät johonkin musiikkikappaleeseen – tällä kertaa turhankin yksipuolisesti anglosaksiseen.

 

Keski-ikään ehtinyt kirjailija pohtii usein terveyttä, elämää ja sen päättymistä. Tämä ei ehkä ole vain sattumaa, mukana on tarinan ydinryhmän keskinäistä yhteydenpitoa. Kysymyksessä on Mikkelin Anttolasta terveyttä ja kuntoa hakeneista vajaan sotilasryhmän suuruisesta joukosta, joka pitää tiiviisti yhteyttä eri puolilta Suomea ja osaksi ulkomailtakin.

Tämä saattaa ulkopuolisen lukijan silmin olla aavistuksen verran sisäänlämpiävää – olkoonkin että myös tärkeitä asioita käsitellään. Näihin kuuluu edellä mainittujen kuntaliitosten lisäksi saman ilmiön ylikansallinen ilmentymä, Euroopan unioni. Siinä ei nähdä kovin paljoa hyvää – eikä varmaan ole syytäkään.

Kritiikki saakin erityistä painoa, kun sen ilmaisee Euroopan ydinosaan kiintynyt ja sitä paljon ja syvästi tutkinut kirjailija. Liian helpostihan unohtuu, ettei EU:lla ole mitään moraalista yksinoikeutta edustaa maanosamme historiaa, kulttuuria saati parhaita perinteitä.

Usein teoksessa tutkaillaan myös unia – sehän on yöradioasioissa mitä luontevinta. Kulmala on aiemmin perehtynyt myös jungilaiseen psykologiaan, mikä antaa kirjan unipohdiskeluille syvyyttä.