Terhi Rannela: Läpi yön (Otava. 2014. 284 s.)

Terhi Rannela on yksi luetuimmista nuortenkirjailijoista, jonka teoksista välittyy nuorisorealismi vahvana ja konstailemattomana.

Rannelan uusin kirja Läpi yön on päiväkirjanomainen romaani 15-vuotiaan Marian kasvusta nuoreksi naiseksi. Kirja kertoo itsemurhayrityksen jälkeisestä ajasta, kun kaikki tunteet ja ajatukset ovat vielä pinnalla ja iholla. Romaanin pitkä aikajana kulkee yläkouluvuosista yliopisto-opintoihin.

Sitä, miksi Maria on yrittänyt itsemurhaa, kirjailija ei kerro ihan suoraan, mutta lukija voi aistia monia syitä tuohon traagiseen yritykseen. Masennus, vaikeat kotiolot ja isän juominen nousevat päällimmäisiksi syiksi.

Itsemurhayrityksestä tulee Marian elämän kääntöpiste. Tyttö on aina pitänyt kirjoittamisesta, ja siitä tulee myös lääke hänen selviytymiseensä ja tervehtymiseensä. Kirjoittaminen toimii erinomaisena terapiana.

Marian suuri haave on tulla kirjailijaksi, ja tämän unelman hän haluaa toteuttaa. Nuortenkirjan tavoin mukana on myös päähenkilön ihmissuhdekuvioita ja -sotkuja, mutta ne jäävät tavallaan sivuosaan.

Rannela kuvaa paljon pieniä ja tarkkoja yksityiskohtia Marian elämästä, ja lukijan on helppo luoda oma kuva tytöstä, jonka ainoa päämäärä on tulla kirjailijaksi. Yksityiskohtaisuutta lisää kirjan lopun listat siitä, mitä Maria lukee, millaisia elokuvia katselee, ja mitä musiikkia kuuntelee.

Paikoin surullisessa kirjassa on myös vahva annos toivoa ja haaveiden toteuttamisen intoa, uskallusta ja peräänantamattomuutta.

Läpi yön vaikuttaa vahvasti kirjalta, jossa on enemmän tai vähemmän Rannelan omia nuoruuden kokemuksia ja tuntemuksia, koska niin luontevalla ja aidolla tavalla hän pystyy menemään nuoren tytön ajatusmaailmaan.

Mietin, olisiko tarina toiminut muussa kuin päiväkirjamuodossa. No, se on makuasia. Kirjan tärkeät teemat nousevat joka tapauksessa esille, ehkäpä vielä terävämpänä ja vahvempana.