The Homesman

Yleensä tiedän etukäteen aika tarkkaan, millaisen elokuvan pian näkisin. The Homesmanista tietoa oli vain yhden sanan verran, ”länkkäri”. Tarkemmasta tyylistä tein valistuneita arvauksia, jotka kaikki menivät täysin pieleen. Harvoin olen ollut elokuvan jälkeen yhtä hämmentynyt.

Westerneihin liittyy merkittävänä osana aikakauden romanttinen ihailu. The Homesmanissa siitä ei ole tietoakaan. Mieleen tuli ainoastaan, miksi ihmeessä joku halusi lähteä länttä valloittamaan, kun se kerran on näin surkea paikka.

Mary Bee Cuddy (Hilary Swank) hoitaa pienen preeriakylän ulkopuolella yksin pientä maatilaansa, joka tuo kohtalaisen toimeentulon emännän ahkeruuden ja käytännönläheisyyden ansiosta. Mary Bee on vakavamielinen tolkun ihminen ja nöyrä uskovainen, jonka mielestä läheisistä täytyy pitää aina huolta.

Ankarat olosuhteet ja kova elämä ovat pistäneet kolme alueen naista menettämään järkensä. Kyse ei ole vain pahasta stressistä, vaan vakavista henkisistä ongelmista. Nämä puhumattomat naiset ovat vaaraksi sekä itselleen että muille.

Naisten ainoa toivo on, että heidät viedään takaisin itään, Iowassa olevaan hoitokotiin. Matka sinne on kuitenkin vaarallinen ja kestäisi vähintään viisi viikkoa. Mary Bee lupaa hoitaa homman, vaikka monien mielestä moinen ei ole naiselle sopivaa hommaa.

Avustajaksi päätyy sattumalta tavattu mies (Tommy Lee Jones), jonka Mary Bee pelastaa hirttokuolemalta. Henkipattoa hyvään tekoon motivoi ainoastaan luvattu 300 dollarin palkkio.

The Homesman kieltäytyy jatkuvasti menemästä sinne, minne katsoja elokuvan odottaa menevän. The Homesman on rankkaa ja surullista katsottavaa. Välillä pidin silmäni kiinni, koska katsominen sattui liikaa sieluun.

Vain yksi esimerkki: elävä pikkuvauva hylätään samaan paikkaan ulosteiden kanssa kuin ohimennen. Elokuva tarjoaa myös järkyttävimmän vuosiin näkemäni yllätysjuonenkäänteen. Välillä toivoin olevani aivan muualla kuin elokuvateatterissa.

Silti kaiken rumuuden ja rankkuuden keskellä on myös toivoa ja kauneutta. Ei tosin kovin paljoa, mutta juuri siksi se vähäkin pistää silmään erityisen kirkkaasti.

Näyttelijät suorastaan heittäytyvät raadollisiin rooleihinsa. Kukaan ei näytä hyvältä, paitsi pahat ja hekin vain pinnallisesti ja ainoastaan hetken. Saako joukkomurha tuntua hyvältä? Jos paha saa palkkansa, pitääkö hyvänkin saada? Mitä jos ei saakaan? The Homesman herättää kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia.

Lopulta teatterin tuoliin jää hämmentynyt katsoja, josta on lyöty ilmat pihalle monta kertaa. Olin iloinen, kun kukaan ei kysynyt elokuvan jälkeen, mitä siitä pidin. En olisi nimittäin osannut vastata. Olin toki vaikuttunut ja tunteitteni vallassa, mutta en ollut lainkaan varma siitä, halusinko käydä noin pimeässä paikassa.

Ohjaus: Tommy Lee Jones. Päärooleissa: Hilary Swank, Tommy Lee Jones. Tyylilaji: western-draama. K16.