There will be blood

THERE WILL BE BLOOD

Paul Thomas Andersonin ensi-iltaelokuva There Will Be Blood on öljynetsijän muotokuva, näkökulma amerikkalaisuuden historiaan ja henkilökohtaisten pakkomielteiden ytimeen. Se on myös näkökulma sokeasta uskosta omahyväisiin ratkaisuihin, joiden seuraukset muuntuvat kohden traagisuutta kerronnan edetessä. Daniel Day-Lewis on tarinassa öljymagnaatti Daniel Plainview, ja tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan vaihteen Kaliforniaan. Elokuva alkaa vuodesta 1889, jolloin Plainview kaivaa hopeaa maanalaisesta louhimosta ja iskee sitten myöhemmin kätensä tuohon "mustaan kultaan", kerää pääomaa ja ostaa maa-alueita lisäöljyn etsintää varten.

Öljynporaustornilla sattunut onnettomuus jättää poikalapsen orvoksi, jolloin Plainview adoptoi hänet omakseen nimellä H.W. ( Dillon Freasier). Tämän tapahtuman jälkeen Plainview puhuu aina perhebisneksestä öljynkeräyksen yhteydessä.

Kerronnan edetessä Paul Sunday ( Paul Dano) -niminen nuorimies tulee tapaamaan Plainviewta ja väittää tietävänsä varman öljylähteen. Plainview ostaa tilan antamalla samalla huomattavan lahjoituksen Paulin veljen Elin (Dano kaksoisroolissa) seurakunnalle. Plainview avaa öljylähteen ja näkee mahdollisuutensa bisnesunelmien toteutukseen. Tilanteet kehittyvät tästä eteenpäin kohden yhä dramaattisemmiksi käyviä ulottuvuuksia.

Tunnetun kirjailijan Upton Sinclairin vuonna 1927 ilmestyneeseen romaaniin Oil! pohjautuvan elokuvan alkujakso on erityisen vaikuttavasti toteutettu. Lähes hiljaisuudessa tapahtuva 20 minuutin kuvaus Daniel Plainviewin kaivausyrityksistä on tehty huolellisella ja kihelmöivästi kasvavalla intensiteetillä. Se osoittaa samalla Andersonin taidot puhtaan visuaalisen kerronnan luojana.

Daniel Day-Lewis hallitsee osansa vakuuttavasti ja Dillon Freasier on erityisen hyvä hänen ottopoikanaan. Day-Lewisilla on syvä, autoritäärinen ääni, jota on jossain yhteydessä verrattu veteraaniohjaaja John Hustonin vastaavaan. Day-Lewis kuvittaa Plainviewin hahmon myös tarkkuudella aina pienimpiä detaljeja ja fyysisiä muodonmuutoksia myöten. Day-Lewisin elokuvissaan ( Olemisen sietämätön keveys, 1988, Viimeinen mohikaani, 1992, Isän nimeen, 1992, Viattomuuden aika, 1993, Gangs of New York, 2002) esittämät hahmot ovat usein olleet tällaisia Plainviewin kaltaisia, yksinäisiä ja omillaan toimeentulevia henkilöitä.

Levoton yksilö vailla vastakaikua

Day-Lewis tulkitsee Plainviewin muista varsin riippumattomana ja vailla taustaa olevana henkilönä, joka eräässä yhteydessä julistaa olevansa "kolmas ilmestys", viitaten elokuvan taustavireenä kulkevaan uskonnolliseen lisäjuoneen. Day-Lewisin tulkinnassa Plainview on myös taitava liikemies, joka lähestyy ihmisiä ystävällisesti ja suostuttelee heidät itselleen edullisiin kauppoihin. Hänen demoninen puolensa saa tehokkaan tulkinnallisen toteutuksen.

Viime kädessä voidaan hänen kohdallaan puhua muiden alistamisesta omaan tahtoonsa. Mitä enemmän onnettomuudet häntä kohtaavat, sitä kärsimättömämmäksi ja vihaisemmaksi hän ihmisenä muuttuu. Hän ei halua selittää itseään muille. Hän on levoton yksilö Amerikan historiassa, jossain elokuvallisen todellisuuden ja teatterimaisen spektaakkelin välimaastossa. Hän on myös yksinäinen sielu vailla syvempää emotionaalista vastakaikua.

P.T. Andersonin ( Magnolia, Boogie Nights, Punch-Drunk Love) luomat tyylilliset, temaattiset ja ohjaukselliset nyanssit tekevät There Will Be Blood -elokuvasta omalla tasollaan väkevän, eeppisen saagan, jossa Robert Elswitin kuvaus elää henkevänä ja maisemanäkymiin on saatu laveaa moni-ilmeisyyttä. Radioheadin kitaristi Jonny Greenwoodin säveltämä musiikki tuo erinomaisella tavalla melodraaman tasoja mukaan kerrontaan.

JARMO VALKOLA

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.