Tietokirja myy, mutta kärki on kapea – Suomessa kustannetaan yhä valtava määrä tietokirjallisuutta

Kirjakauppaliiton mukaan painettua tietokirjallisuutta on myyty tänä vuonna hieman viime vuotta enemmän. Kustantajat puolestaan kertovat sen myynnin romahtaneen viime vuodesta yli kymmenellä prosentilla kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana.

Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta molemmat luvut ovat totta, selittää tietokirjallisuuden professori Anne Mäntynen Helsingin yliopistosta. Ero selittyy sillä, että kirjakaupat ottavat myyntiin lähinnä kirjoja, joiden ne uskovat menevän kaupaksi.

–  Listaykkösiä ostetaan ja luetaan, mutta paljon jää katveeseen. Nimikkeitä kustannetaan vuosittain hirveä määrä. Osalla niistä myynti voi jäädä 300:aan, Mäntynen kertoo STT:lle.

Viime vuosina tietokirjamyynti on ollut yhä kapeamman kärjen varassa. Esimerkiksi Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen (Siltala) ja Jari Tervon Loiri (Otava) ovat myyneet valtavasti.

Suomen tietokirjailijoiden sittemmin eläköitynyt toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen arvioi syksyllä Helsingin Sanomissa Otavan tähtäävän Loiri-kirjalla sadantuhannen kappaleen myyntiin.

–  Tunnetun kirjailijan ja tunnetun henkilön yhdistäminen voi tuplata kiinnostuksen kirjaa kohtaan, Mäntynen sanoo.

Vaikka tietokirjamyynnin kärki kapenee, kustantamojen valikoima ei ole supistunut, Mäntynen sanoo. Hänen mukaansa yllättävästäkin kirjasta voi tulla suosittu, minkä lisäksi painotekniikan kehitys on mahdollistanut pienten painosten tekemisen kohtuuhintaan.

–  Lisäksi varsinkin pienemmillä kustantajilla on oma profiilinsa ja ideologisiakin syitä julkaisemiseen.

Plagiointi ja huuhaa harvinaista

Mäntysen mukaan suomalaisen tietokirjallisuuden laatu on pysynyt hyvänä. Samaa mieltä on Suomen tietokirjailijoiden Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon marraskuussa saanut pitkäaikainen tietokirjailija ja kriitikko Veli-Pekka Leppänen.

–  Laatu on riittävän hyvä, vaikka se vaihteleekin vuosittain. Jotkut kustantamot tosin ovat luovuttaneet ja julkaisevat vain kissakirjoja, Leppänen kärjistää.

Hänen mukaansa hyvä laatu näkyi esimerkiksi kaikista kuudesta tämänvuotisesta Tieto-Finlandia-ehdokkaasta. Päteviä tarjokkaita olisi ollut vielä kuuden kärjen takanakin.

Hyvästä yleislaadusta huolimatta kuluneen vuoden aikana tietokirja-alalla on ollut useampikin kohu plagiaattien ja huuhaakirjojen vuoksi.

–  Tämä kertoo kustantamojen kiireestä ja säästöistä, arvioi Mäntynen.

–  Välillä huoletti, onko kustannustoimittaminen lopetettu kokonaan, Leppänen sanoo mutta kertoo huolensa hälventyneen sittemmin.

Hän korostaa, että kopioitujen tai virheellisiä tietoja sisältävien kirjojen osuus on kaikista nimikkeistä häviävän pieni. Mäntysen mukaan ne ovat kuitenkin aiheuttaneet mainehaittaa koko alalle.

–  Suurempana ongelmana alalle pidän sitä, mistä löytyy uusia kirjoittajia.

Leppäsen mukaan kustantamot voisivat olla tässä aktiivisempia ja etsiä tekijöitä aktiivisesti esimerkiksi yliopistoista.

–  Yliopistoissa tehdään paljon hyvää tutkimusta, mutta usein tutkijat kirjoittavat toisilleen. Parhaat tutkijat eivät välttämättä tee tietokirjoja, eikä yliopistoissa opeteta kirjoittamaan kansalle.

Kirjat kirjoitetaan apurahoilla

Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tietokirjat tehdään apurahojen avulla. Lisätuloja tekijät saavat esimerkiksi kirjastojen lainauskorvauksista ja jotain pientä kirjojen myynnistäkin. Silti valtaosa tietokirjoista tehdään oman työn ohessa.

–  Koko elantoa tietokirjallisuudesta on vaikea saada, Mäntynen sanoo.

Hänen mukaansa apurahatilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina. Monet isot säätiöt rahoittavat tietokirjallisuutta, ja pelkästään Suomen tietokirjailijat jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa tietokirjallisuuden tekemiseen. Lisäksi omia apurahojaan jakavat muun muassa kustantamot.

Leppäsen mukaan apurahojen jakoa voisi vielä hienosäätää.

–  Aloittelevia tietokirjailijoita voisi huomioida paremmin. Nimekkäämmillä tekijöillä on jo helpompaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

"Tämä on nyt tätä lavastajien taikaa" – Huoneteatterin Tarkastaja saapuu -näytelmän kakunpäällyskirsikka ovat tietyllä tavalla hyvin erityislaatuiset lavasteet

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö hankki Anselm Kieferin Kalevala-teoksen – Esille Mänttään maaliskuussa

Salaperäisen kuvaajan valtava elämäntyö löytyi sattumalta – Valokuvamaailman sensaation näyttely avautui Suomessa

Kirja-arvio: Kosto on suolainen – Margaret Atwoodin kekseliäs sovitus Shakespearen Myrskystä on teatteriharrastajan unelmaromaani

Kirja-arvio: Todellisuus on kuviteltua – Lume-kirjan voi lukea henkisen sekoamisen kuvauksena

"Kyllä hän ihan tahallaan vähän kärjistikin" – Musiikkineuvos Klaus Järvinen muistetaan Levyraadista

Simpsoneiden intialaiskauppiasta ääninäytellyt jättää sarjan arvostelun vuoksi

Suomalaista modernia kuvakudosta esitellään ensimmäistä kertaa yhteisnäyttelyssä – Aino Kajaniemi on yksi Käsityön museon näyttelyn osallistujista

Disney muuttaa legendaarisen elokuvastudion nimeä

M/S Romantic rohmusi kaikki Venlat, joihin oli ehdolla – Hannu-Pekka Björkman pokkasi parhaan miesnäyttelijän palkinnon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.