Timo Kelaranta - Paratiisi

KIRJAT

TIMO KELARANTA

Paratiisi

WSOY 2009, 204 s.

Timo Kelarannan romaanin runsas replikointi on arkipuhetta masentuneen kitaristin ja tämän muusikko- ja muiden kavereiden välillä. Suhde huolehtivaan äitiin ja etäiseen isään sekä erikoisena sattumana tavattuun ihastukseen merkitsevät. Tapahtuma-aika 1970-luvulla tuo mukaan vähemmän intoutuvaa poliittista värinää.

Vähäeleisyys murtuu muutamassa päähenkilön passiivisuutta taittavassa kohdassa. Alitajunta ikään kuin herättää vastaiskuun. Liki maaninen, harkinnan ja harkitsemattomuuden sekainen tila panee päähenkilön viskaamaan ison tukun rahaa kadun vähäosaisille. Kohta ilmentää hyvin pakkoa murtaa kuviot ja omaksua asennetta, jossa ei alistu.

Kirja kuvaa henkilön kaipuuta hiljaisuuteen sekä toisaalta musiikkiin tilanteissa, joiden ympärillä jaetaan muodollisia "ryhdistäydy!"-ohjeita. Ominta persoonallisuutta päähenkilö kamppailee esiin yksin. Se tapahtuu suurentelematta, mutta tapahtuu.

Paratiisin usein tyhjäkäyntisten vuoropuhelujen kehä on lavea, mutta paljon tiiviimpi keskiö ratkaisee. Siinä kitaristin mietteliäs, elämänarvoja ja itseä pohtiva kehityskulku ja tunteenpurkaukset, ei vähiten soittaessa, jättävät jäljen lukijaan.