Tolkien-elokuvan ohjanneella Karukoskella oli "maitojunan aikataulu takataskussa" Hollywoodissa – vaati lisää fantasiaa kirjailijan nuoruusvuosista kertovaan elokuvaan

Suomen uusin Hollywood-ohjaaja Dome Karukoski kiittelee yhdysvaltalaisen Fox Searchlight -studion ohjaajakeskisyyttä. Karukosken mukaan Hollywoodiin lähtevät eurooppalaiset ohjaajat eivät monesti saa ääntään kuuluviin, mutta hänelle kävi toisin työstäessä elokuvaa fantasiakirjailija J.R.R. Tolkienista.

–  Alusta alkaen oli selvää, että tuon oman ryhmän ja teen elokuvasta oman näköiseni, Karukoski kertoo.

Ohjaajan lisäksi elokuvassa olikin lopulta useampi suomalainen, kuten leikkaaja Harri Ylönen ja apulaisohjaaja Antti Lahtinen.

Tekijät kertovat, että suomalaiseen elokuvaprojektiin verrattuna Hollywood-tuotannon erona on paljon suurempi mittakaava, mutta myös tietynlainen "tuulisuus" eli epävarmuus pestin jatkumisesta. Heidän mukaansa suomalaisessa tuotannossa harvoin kukaan saa potkuja, vaikka homma ei toimisi. Hollywoodissa se on taas täysin mahdollista.

–  Kyllä me vitsailtiin siellä suomalaiseen tapaan, että on maitojunan aikataulut koko ajan takataskussa, Karukoski kertoi keskiviikkona lehdistötilaisuudessa Helsingissä.

Mustakaapuisia ratsastajia ja riimukirjoitusta

Kun Karukoski sai Tolkienia koskevan käsikirjoituksen ensimmäistä kertaa luettavakseen, ei hän ollut täysin vakuuttunut ohjauspestin vastaanottamisesta.

–  Mielestäni käsikirjoitus ei tehnyt oikeutta Tolkienille. Siitä puuttui muun muassa fantasiaelementtejä, jotka koin tärkeiksi Tolkienin kirjallisuutta paljon lukeneena.

Tarina oli kuitenkin Karukosken mielestä kaunis ja koskettava, minkä vuoksi hän ei heti hylännyt hanketta, vaan meni keskustelemaan siitä Fox Searchlight -studion kanssa. Tapaamisessa hän luetteli asioita, joita hänen mielestään käsikirjoituksesta puuttui.

–  Studio totesi, että kaikki mitä sanot on mahtavaa, tehdään noin.

Elokuvassa fantasiaviittaukset näkyvät etenkin visuaalisina ratkaisuina. Tällaisia ovat esimerkiksi mustakaapuiset ratsastajat, joita päähenkilö on näkevinään maatessaan kuumeisena ensimmäisen maailmansodan sotatantereella. Onnellisempien hetkien kuvauksista voi havaita muun muassa Tolkienin rakkauden puihin tai seinälle kiinnitetyn riimukielisen kirjoituksen.

Karukoski muistuttaa, että elokuva kertoo ajasta, jolloin Tolkien oli vasta mielessään luomassa kirjojensa tapahtumapaikkaa Keskimaata. Ajatuksena oli, että elokuvan fantasiaelementit ovat hahmotelmia, jotka tulevat Tolkienin omista kokemuksista.

–  Hän on nähnyt näkyjä ja lukenut paljon mytologioita, mutta ei vielä tiedä, mikä lopputulema on. Hänen täytyy istua alas ja luoda se maailma.

Perustuu tositapahtumiin

Karukoski tunnustautuu Tolkien-faniksi, mutta hänen mukaansa elokuva on suunnattu myös niille, jotka eivät ole perehtyneet kirjailijan tuotantoon.

–  Ytimessä on tarina ystävyydestä ja rakkaudesta ja mielikuvituksen synnystä, hän korostaa.

Tekijöiden mukaan Tolkien-elokuva perustuu pitkälti todellisiin tapahtumiin, joskin dramatisoituna. Brittiläinen Tolkien esimerkiksi kuului oikeasti 1900-luvun alussa Birminghamissa vaikuttaneeseen nelijäseniseen T.C.B.S-kerhoon, joka julisti voivansa muuttaa maailmaa taiteella.

Elokuvassa tärkeä teema on yksinäisyyden syrjäyttävä ystävyys, joka jatkuu kerholaisten aikuistuessa. Karukoski kertoo kokeneensa itsekin elämässään "pimeämpiä aikoja", kuten koulukiusaamista. Hän sanoo sen vuoksi tunnistavansa sen, kuinka tärkeitä ystävät voivat olla.

Toinen kantava teema elokuvassa on Tolkienin ja hänen tulevan vaimonsa rakkaustarina. Se toimi myöhemmin innoittajana haltiaprinsessa Luthienin ja kuolevaisen Berenin tarinalle.

Suomi-viite silmäniskuna

Tolkienin kiinnostus suomen kieleen ja Kalevalaan näkyy kohtauksessa, jossa umpihumalainen Tolkien huutelee keskellä yötä ilmeisesti suomenkielisiä sanoja ja quenyaa, eli kehittämäänsä suurhaltijoiden kieltä, joka on ottanut vaikutteita suomesta.

Karukosken mukaan hänen oli pakko miettiä, kuinka paljon Suomi-viittauksia elokuvaan voi laittaa ilman, että suomalaisohjaajan koetaan omivan aihetta.

–  Tolkienhan oli myös inspiroitunut aika monesta muustakin mytologiasta ja kielestä.

–  Alusta alkaen oli selvää, että jotain silmänvinkkauksia täytyy tuoda, Karukoski kuitenkin toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.