Tomek Tryzna - Mene, rakasta

TOMEK TRYZNA
Mene, rakasta
Suom. Päivi Paloposki. Otava 2009, 255 s.
Muotoihin kangistunut katolisuus ja sosialistisen järjestelmän porsaanreiät luovat puitteet puolalaisen Romekin lapsuudelle. Isä on räätäli pikkukaupungin kombinaatissa, äiti ompelee. Omaa yrittäjyyttä ei suvaita, ja vanhemmat tekevät ylimääräistä työtä pimeästi. Kun poika jättää portaikon oven auki, varkaat tyhjentävät kodin. Siitä alkaa perheen alamäki.

Köyhyys ei kuitenkaan merkitse yksiselitteistä kurjuutta, varsinkin kun Romekin mielikuvitusmaailma on ihmeen rikas. Hän oppii varhain, että vain rahalla pystyy toteuttamaan haaveensa, ja hänellä on unelmia päästä Varsovaan lapsinäyttelijäksi. Siihen tarvitaan myös vanhempien lupa. Äidin suostuttelu onnistuu, ja rahaa Romek saa valamalla tinasotamiehiä, joita myy luokkatovereilleen.

Matka Varsovaan on sarja pettymyksiä ja onnen hetkiä. Äiti ja poika törmäävät huijareihin, jotka vievät heidän säästönsä. Satumaisten sattumien kautta he nousevat kohti rikkautta, mutta joka kerta onnea seuraa pudotus.

Vaeltaessaan paikasta toiseen he kohtaavat näköalattomuutta, sotien muistoja, ratsuväen sankareita, köyhien ahneutta, joskus jopa solidaarisuutta. Se vahvistaa nuorta Romekia, joka ihailee sekä Puolan että sukunsa menneisyyttä ja kehittyy neuvokkaaksi selviytyjäksi.

Tomek Tryzna on ammatiltaan elokuvaohjaaja, ja siitä ehkä johtuu, että kirja on täynnä hienoja tuokiokuvia. Se on herttaisen hauska ja murheellinen.

Yksittäistapahtumat muodostavat rikkaan kokonaisuuden, jonka käänteet ovat uskomattomia. Romek esimerkiksi haluaa kokeilla, miltä Jeesuksesta tuntui roikkua ristillä. Hän sitoo kätensä kattohirteen ja on menehtyä, kunnes muuan toveri löytää hänet. Kerran hän syö unissaan 500 zlotyn setelin; vanhemmat ovat epätoivoisia, mutta eivät kurita lasta.

On helppo uskoa, että tuollaista oli elämä Puolassa 1950-luvulla, tuollaisiksi puolalaiset kuvittelee - on hieno menneisyys, sosialismin ylivalta, katolinen uskonto ja säälliset tavat, paljon juomista, mutta ei rappiota samalla tavoin kuin Dostojevskin kertomuksissa.