Touched (for the very first time) - Teatteri Vastavoima

TEATTERI VASTAVOIMA

Touched (for the very first time)

Suomen kantaesitys 2.7.2011 Vakiopaineen teatteritilassa.
Knock-out, tyrmäys yhdellä iskulla - sellainen on Vakiopaineen hämyisessä teatteritilassa lauantaina näkemäni teatteriesitys.

Tuntuu aika toisaikaiselta ryhtyä kuvaamaan, arvioimaan tai arvottamaan esitystä, johon voisi liittää superlatiivin toisensa perään. Touched on näytelmä, joka osoittaa, että viihdyttävän esityksen voi tehdä tinkimättömän rehellisesti. Tulos puistattaa, mutta hyvällä tavalla.

Tämän esityksen taustakertomus lähti liikkeelle Lontoosta, missä Mirka Seppänen näki Zoe Lewisin käsikirjoitukseen pohjautuvan monologinäytelmän. Suomen kantaesitys on seurausta muutaman vuoden takaisesta vaikuttavasta teatterikokemuksesta.

Mistä näytelmässä sitten on kysymys? Esimerkiksi siitä, kuinka modernin ajan ihmistä tuntuu ajavan pakonomainen tarve hakeutua julkisuuden valokeilaan. Jos omat avut eivät kanna, riittää, että hengittää samaa ilmaa idolin kanssa.

Lewisin alkuperäistekstin olettaisi olevan nokkela, terävä, viiltävän hauska ja samalla traaginen, sillä sellainen on ainakin Seppäsen suomennos.

Paikallissilauksen saanut sovitus ei aliarvioi yleisöä, vaan omaa tyylitajua ja älykkään tragikoomisen pohjavärin. Taustat on huolella tarkistettu, ja näytelmän keskushenkilö Linda sukkuloi sujuvasti Hankasalmi-Helsinki-Lontoo-Marbella -akselilla. Madonnan musiikki rakentaa nasevasti siltaa kohtauksesta toiseen.

Linda varttuu esityksen kuluessa teini-ikäisestä kolmikymppiseksi idolinsa jalanjäljissä. Johanna Ahonen Lindan roolissa täyttää tilan ja pitää yleisöä hyppysissään parituntisen monologinäytelmän alusta loppuun. Hän taitaa ilmaisurekisterin koko skaalan, ja muovaa vivahteikkaan, herkän ja samalla itseriittoisen nuoren naisen muotokuvan. Vaihdot roolista toiseen - äiti, ystävätär, isäpuoli tai se Hankasalmen peräkylän poika - käyvät leikittelevän kevyesti puhetekniikan ja elekielen variaatioilla.

Seppäsen, Ahosen ja valosuunnittelija Jani Pietikäisen yhteistyö tuottaa kaunista hedelmää. Jos ryhtyisin ennustajaksi, väittäisin, että Mirka Seppäsen löydöllä on kysyntää kotimaisilla näyttämöillä laajemminkin.

Paikallisella yleisöllä on puolellaan kotikenttäetu: olemme saanet nähdäksemme Suomen kantaesityksen. Menkää katsomaan!

Käsikirjoitus: Zoe Lewis. Suomennos, sovitus, ohjaus, puvustus, lavastus, äänisuunnittelu: Mirka Seppänen. Valot: Jani Pietikäinen. Roolissa: Johanna Ahonen.